Kevätkarkeloita ja agikisoja

Kevät on mukavaa aikaa, koska silloin on aina paljon lomaa ja vapaita. Kävimme koirien kanssa Joensuussa ja aika kului lähinnä ulkoillen lähimetsissä ja kukkuloilla. Palattuamme Espooseen Helmi pääsi Nina Mantereen agikoulutukseen ja saimmekin häneltä hyviä vinkkejä, mitä ja miten voi Helmin kanssa asioita harjoitella.

Missyn kanssa kisasimme sekä eilen Purinalla että tänään Kirkkonummella agilityä. Purinalla kisaamisessa on Missylle vaan se jokin juttu eli hajumaailma vie aina pikkukoiran mennessään eikä yhteisestä menosta radalla tule mitään. Kaikilta radoilta siis hylätyt suoritukset eikä vauhdista ollut tietoakaan. Tänään lähes sama toistui Kirkkonummen eka radalla, jolta tuli yliaikanolla. Toinen rata oli jo parempaa menoa eli siltä 0 ja sij. 6. Ihanneaika alittui juuri ja juuri, koska Missy päätti varastaa lähdön ja siinä meni hukkaan sekunteja, kun jouduin muuttamaan ohjauskuvioni tämän varastamisen vuoksi kokonaan uusiksi. Loppuradan pikkukoira kirmasi oikein vauhdikkaasti häntä matalana. Nyt puuttuisi vielä se tuplanolla sm-kisoihin vaadittavista tuloksista.

Hohdolla ja Piinalla alkoi myös kimppa-agitreenit ja Piinan kanssa meno alkaa olla sen verran sujuvaa, että kohta hänet voisi ilmoittaa kisoihin. Hohto ehtii vielä tehdä paljon omiaan radalla, kun ohjaukseni ovat myöhässä. Eli siinä on vielä paljon mulla kehittymistä. Onneksi ei ole kiire mihinkään.

Vaikka kentät ovatkin jo kunnossa, en ole jaksanut aloittaa tokoilukautta. Ehkä tuo agilityn ja kisaamisen viehätys on niin suuri, että se vie mennessään ja omatoimiset tokotreenit tuppaavat aina siirtymään. Tähän olisi saatava parannus, sillä laji on kummiskin itselle mieluisa. Kuvaamisen kohteena on viime kerroilla ollut Helmi, koska neiti on reilun vuoden ikäinen eikä minulla oikein ole hänestä touhukuvia olemassakaan. Muutama niistä tähän loppuun.

Joensuun kukkuloilla oli tosi hauska juoksennella ja Piinakin innostui jahtaamaan mua. Se oli tosi kivaa!

Välillä pääsin itsekin jahtaamaan Hohtoa ja Piina puolestaan mua. Missy on vaan mun mielestä tosi outo, kun se mielummin pyörii Sonjan ympärillä ja ihan harvoin innostuu juoksemaan mun kaa.

Juokseminen on parasta mitä tiedän!

Mua harjataan tosi usein ja kuulen koko ajan kommentteja, miten paljon musta irtoaa karvaa. Turkkini onkin ihan laikukas, kun sekaisin on sekä uutta että vanhaa karvaa. Mua noi karvajutut eivät haittaa eikä ne hidasta kyllä yhtään menoani. Kevään kunniaksi sain käyttööni myös uuden hienon kesäpannan ja se sopii lempileluni väriin.

Joskus innostun väijymään muita koria ihan matalana ja uskon, ettei mua huomata lainkaan. Tää kuva kyllä todistaa luuloni vääräksi...

Agilityä ja koulutuksia

Viikonloppu hurahti taas agilityn ja muiden koirajuttujen parissa. Missy starttasi kolme kertaa Vuokkoset Areenalla kisoissa, joissa tuomarina toimi Henri Luomala. Hyppyradalta tuli 0 ja sij. 15. Pari ptikää kaarrosta, kun Missy luki valssin jälkeisen käännöksen putkeen ohjaukseksi ja meinasi lähteä sinne vaikka rata jatkui aivan toiseen suuntaan kepeille. Tässä oli selkeästi kyse mun ohjausvirheestä tai paremminkin liian heiluvistä käsistä ; ) Toinen rata 10 + yliaikaa, koska jostain syystä pikkumusta ei hyppärin jälkeen halunnutkaan suorittaa kontaktiesteitä eli puomia ja A:ta. Kummallinen otus! Kolmannelta radalta jälleen 0 ja sij. 11. Jostain syystä aivan radan loppupätkällä Missy jäi jumiin mustaan putkeen ja ehdin jo aikas kauas sekä takaisin häntä hakemaan ennen kuin pieni musta sujahti putkesta ulos... Tähän kului taas sitä aikaa. Kivaa oli ja esteitä kirmattiin jälleen häntä alhaalla : )

Sunnuntaina osallistuin Missyn kanssa Vappu Alatalon motivointikoulutukseen ja saimme hyviä vinkkejä niihin tilanteisiin, kun Missy ei ole mukana täydellä vauhdilla. Koulutuksessa Missy oli vauhdikas, joten se aiheutti omia haasteita Vapulle. Kuitenkin selvisi se, että Missy palkkaantuu kovin paljon mun liikkeestä ja se saa pikkumustan hurjaan vauhtiin. Eli ns. pentuluoksetulot ja hippaleikit tilanteisiin, jolloin Missyn vauhti lönköttelyä. Tätä testaamaan! Kotiläksyksi tuli seurata, mitkä asiat Missylle ovat tärkeitä luokissa syöminen, lelut ja tekeminen. Tämän ranking-listan teen kyllä samalla kaikille koirille ja onkin mielenkiintoista nähdä, miten kukakin koira arvostaa mitäkin asiaa. Loppuun vielä muutama kuva Helmin näkökulmasta.

Perjantaina sain mun parhaan poikakamu-Keesin kivalta omistaja Tialta mahtavan lahjan: Pinkin karvalelun. Rakastan sitä ja haluan vain leikkiä sillä! Se on vaan niin mun näköinen ; ) eivätkä muut kaverit saa siihen koskea ja tämän kerron heille kovalla murinalla.

Hohto on tällä hetkellä ihan samanvärinenkuin lähimetsämme. Minä seuraan jäniksen hajuja aikas korkealla ja Hohto vaan keskittyy poseeraamaan.

Missykin osaa joskus seisoa kuvissa eikä se enää aina ala heti istumaan. Omistajamme on tästä tosi iloinen, vaikka mulla ainakin asennot ovat ihan sama. Missy ei ollut yhtään väsynyt kisojen jälkeen, vaan jaksoi juosta mun kaa tosi paljon.

Piina on joskus vähän hullu, kun se innostuu kovin paljon jostain asiasta. Yleensä se innostuu eniten leikeistä pallon tai narulelun kanssa. Tänään se jahtasi mua tosi kauan, kun vein sen possunpää-lelun ; )

Kevättä odotellessa

Takatalvi iski ja pahasti tässä muutama päivä sitten ja siirsi aktiivisten tokotreenien aloittamista... Kentätä ovat yhä jäässä/ lumessa ja liukkaalla on mahdoton treenata vauhtiliikkeitä. Hohto pääsi Nina Mantereen tokotreeneihin eilen ja kotiläksynä on tehdä paljon käännöksiä peilin edessä, jotta voin käännöksissä palkata koiraa täysin oikeasta paikasta. Samalla pääsemme vähän eroon Hohtolaisen liian suuresta halusta löytää katsekontakti, mikä vaikuttaa koiran omaan liikkumiseen. Tästä on hyvä jatkaa. Helmi on oppinut menemään maahan, mikä onkin hieno edistys pikkuneidiltä ;)

Missy puolestaan pääsee kisaamaan lähes joka viikonloppu agilityä ja nyt on vauhti kohdallaan. Tämä kyllä tietää enemmän hylättyjä suorituksia kuin tuloksia, mutta itselleni tärkeintä on juuri vauhdin säilyminen kisasta ja startista toiseen. On vaan niin upea tunne, kun pikkumusta painaa häntä alhaalta esteeltä toiselle : D Harmillisesti nyt vaan putket vetävät puoleensa Missyä niin paljon, ettei se välitä yhtään mun ohjauksista tai käskyistä... Tätä on nyt treenattava. Helmin kanssa puolestaan aloitetaan keppien treenaaminen ohjureiden avulla.

Piina ja Hohto ovat päässeet myös treenaamaan agilityä. Piinan kanssa mulla on eniten opittavaa eli radanlukeminen Piinan kannalta järkevästi on yhä hakusessa. Tähän olemme saaneet paljon hyviä vinkkejä Rannikon Timolta, mutta toivoisin, että itsekin oppisin tajuamaan nuo kimurantit kuviot Piinan kannalta. Eli Piinan kanssa ei oikein voi tehdä samalla tavalla kuin muut tekevät, vaan pitää miettiä paljon enemmän miten Piina rataa lukee. Hohdolla on vauhti kohdallaan ja varmuus lisääntyy sitä mukaa, kun minun liikkuminen vahvistuu. Edelleen olen usein myöhässä omien ohjausteni kanssa, mutta pääasia on koiran nauttiminen tekemisestä.

Pian pitäisi alkaa miettimään kaikkien kanssa tavoitteita eri lajien suhteen tälle kesälle, mutta siihen tarvitaan kunnolla aikaa keskittyä kalenterin ääreen skeä vahvistus kesälomasta ja kaikkea muuta sellaista. Eiköhän senkin aika tule pian.

Tietoteknisiä ongelmia, agia ja paimennusta

Huono onni tietokoneiden kanssa jatkuu ja viimeinen, toimiva kone sanoutui irti viikko sitten. Joten tärkeitä päivityksiä, kuten blogin päivittäminen on pakostikin jäänyt. Aloitetaan siis edellisestä viikonlopsuta, jolloin olimme Missyn kanssa kisaamassa Vantaalla agilityä kolmen radan verran. Eka rata HYL, koska Missy teki vauhdikkaan juoksupuomin ja yritti karata putkeen, jonne ei siis pitänyt mennä. Sain kutsuttua hänet takaisin, mutta hyppäsi suoritettavan esteen väärinpäin. Toinen rata oli yliaika-nolla: Vauhti kova, mutta ohjaaja myöhässä ja pari pitkää kaarrosta veivät meidät yliaikaan, joka oli tosi tiukka jo valmiiksi. Kolmas rata oliki hyppyrata ja siltä tulos 5, koska pikkumusta luki valssini jostain syystä leikkaukseksi kohti putkea ja tästä tuomari Heidi Viitaniemi rankaisi meitä virhepisteillä ; )

Perjantaina 22.3.2013 vietimme Helmin synttärijuhlia ja elämämme ilon koira täytti hurjan 1 vuoden. Synttärikakku maistui hyvin ja kaikilla oli tosi hauskaa. Lopussa pari kuvaa synttärisankarista itsensä kertomana. Lauantaina 23.3.2013 Helmi pääsi kanssani Somerolla kokeilemaan paimennusta. Tämä reissu oli Helmin omistajan, Miian lahja pikkuneidille. Aluksi Helmiä kiinnosti enemmän maasta löytyvät lampaan karvat ja kakat, mutta kolmannella kierroksella pikkuneiti ajoi laumasta eksyneen lampaan jo muiden luo. Tähän oli hyvä lopettaa. Reissu oli antoisa ja hyvää ruokaa oli paljon tarjolla. Helmi sai leikkiä peräkammarin poika bc:n kanssa pellolla ja se taisi olla Helmin mielestä se reissun paras osuus ; )

Sunnuntaina eli tänään 24.3.2013 oli jälleen Missyn agikisavuoro ja tuomarina toimi Harri Huittinen.  Ensimmäinen, hyppyrata, hylkääntyi jo 4. esteellä, koska Missy lähti lapasesta ja karkasi putkeen mun ohjauksesta ja huudosta huolimatta ; ) Toinen rata 0 ja sij. 3. Ilman pussin hidastelua ja siitä johtuvaa ohjaajan myöhässä oloa sujui rata varsin jouhevasti. Kolmas rata jälleen HYL, koska suunnittelin rataa jälleen vähän hitaammalle Missylle eli mun väärä ohjausvalinta johti tähän tulokseen. On niin hauskaa, kun lämpimissä halleissa ja tekonurmella Missy painaa kaikki radat häntä suorana ja ajoittain kiljuu mennessään : D Nyt lomailemme viikon Joensuussa ja Missy pääsee jälleen kisaamaan ensi viikonloppuna oman seuramme kisoissa. Sinne ei odotuksia, koska kyseessä ns. kylmä halli ja Missy vihaa kylmyyttä... Käydään ennemminkin hakemassa kokemusta ja itselleni ohjausharjoittelua. Piina ja Hohto ovat lomailleet treenaamisesta  juoksemalla pelloilla ja metsissä.

Mulla olikin synttärit 22.3.2013. Aluksi en tajunnut, mitä se tarkoittaa mutta pian se valkeni: Sain kakkua ja herkkuja sekä kaikkia kivoja leluja, joista ihmiset puhuivat lahjoina. Mun kakku näytti tältä...

Kakku oli tosi hyvää ja me ahmittiin se nopeesti. Mukana juhlissa olivat Piina, Hohto ja Missy sekä tietty nuo ihmiset -niille en kyllä kakkua tarjonnut ; )

Kakun koristeluu oli tosi iso ja hyvänmakuinen. Mun piti ihan mennä häkkiin syömään sitä, ettei kukaan muu vaan saa maistaa sen hyvää makua.

Missy agiliitää 9.3.2013 Hyvinkäällä

Yli puolen vuoden kisatauon jälkeen päätin kokeilla taas kisaamista Missyn kanssa. Meillä oli hurjan kivaa ja eka radalta, hyppy sellaiselta tuli 0-tulos ja sij. 9. Toisella radalla tein itse arviointivirheen heti radan alussa ja siitä HYL, kolmannella Missy päätti haistella ennen keppejä hiukka paikkoja (joihin yksi koira merkkasi muutamaa paria ennen meitä) ja tästä rytmi hajosi eli HYL. Kivaa oli ja pikkumusta eteni oikein kivasti kaikilla kolmella radalla :) Ensi viikonloppuna kisaillaan jälleen...

Helmi on petrannut kovasti näyttelykurssilla ja agissa aloittelemme pikkuhiljaa keppejä ohjureiden avulla. Piina ja Hohto ovat päässeet agiin niin kovin vähän kovien iltapakkasten vuoksi. Päivät ovat ihanan kirkkaita ja aurinkoisia, mutta illaksi pakastaa ja kunnolla, mikä arkityöläisen rytmillä tarkoittaa vain normilenkkeilyjä. Loppuun muutama kuva koirien touhusta Helmin kertomana, jottei kävisi liian tylsäksi.

Minusta on kiva juosta isojen ruskeiden perässä ja tässä vuorossa Piinan jahtaus. Ne on vielä mua nopeampia, mutta pian kasvan isoksi ja olen yhtä nopea kuin he.

Missy ahmii joskus ja toisinaan ei syö mitään. Ainakin se rakastaa Piinan ja Hohdon isoja luita. Ne pitää aina varastaa tosi nopeasti, kun me saadaan yleensä vain jotain pienempiä purtavia.

Piina on mun idolsi kaikessa ja seuraan hänen tekemisiä tosi tarkasti. Tässä kuvassa se taitaa vahtia meitä muita, että mitä oikein alhaalla touhuamme.

Lumikasat ovat vähän kuin kukkuloita ja niillä on tosi kiva kiipeillä.

Hohto on aika söpö ja mun hyvä ystävä <3

Rakastan lunta : D

Aktiivista elämää

Ei ole tännekään ehtinyt päivittämään kuulumisia, koska kevät saapui yllättäen ja se merkitsi tietysti paljon ulkoilua, treenailuja ja muuta mukavaa. Takatalven iskiessä on jälleen aikaa puuhata myös koneen ääressä. Missy ja Hohto saivat pakolliset piikkinsä (suom. rokotukset) 26.2.2013. Molemmat koirat olivat priimakunnossa.

Piina ja Hohto ovat päässeet agiliitämään Huippisryhmässä ja Villen opeissa sekä hyppytkeniikkaa olemme käyneet myös harkkailemassa. Koirat ovat varsin taitavia, mutta mun liikkuminen on vielä hakusessa. Tänään oli erittäin opettavaista huomata, että Piinan kanssa pitää valita aivan erilaiset ohjauslinjat kuin muiden ryhmäläistemme koirien. Hohto menee enemmän samoilla linjoilla kuin muutkin ryhmämme koirakot.

Missy on päässyt perjantain yövuorolle aksaamaan ja viime perjantaina vauhti säilyi lujana myös 35 cm:n rimoilla. Tästä hyvästä Missy pääseekin kisaamaan ensi viikonloppuna Hyvinkäälle. Käyn pikkumustan kanssa nyt muutamat agikisat ja sitten päätän, lähdetäänkö yrittämään sm-nollien keruuta tälle vuodelle. Ja siis tuloksien mukaan en tätä päätöstä tee, vaan vauhdin. Eli jos Missy alkaa himmailemaan vauhtia, niin jätetään väliin ja keskitytään vauhdin treenamiseen siten, että se säilyisi aina lujana. Nythän Missy on sen verran vielä ailahtelevainen, että kulkee joko tosi lujaa tai sitten vaan lönkötellään. Viimeisen kuukauden ajan vauhti on kyllä säilynyt hyvänä sekä Vuokkosilla että Purinalla.

Helmi on tehnyt agilityssä lähinnä putkea ja takaakiertoja. Kontaktiesteitä olemme tarkoituksella nyt vähän vältelleet, koska neiti haluaisi vain niille. Helmi ilahdutti toimintakyvyllään ollessaan demokoirana tulevilla koulutusohjaajille. Erilaiset pinnat, vauhtikiihdytykset ja käännöksen sujuivat oikein mallikkaasti. Saimme myös hyviä vinkkejä naksutteluun. Ilmoitin Helmin myös näyttelykurssille ja siellä meillä on ollut tosi mukavaa. Kaksi kertaa on siellä käyty ja mukana on ollut myös Tia, joka näistä näyttelyhommista tietään enemmän kuin minä. Hienointa on huomata, että Helmi toimii myös muiden kuin minun kanssa eikä läsnäoloni häiritse hänen tekemisiä Tian kanssa. Loppuun vielä muutama kuva ja Helmi yhä kertojana.

Näyttelyharkoissa on aina mukavaa ja saan siellä paljon kehuja ja nameja. Joskus vastaan tulee kyllä vähän jännittäviäkin juttuja. Seisoa osaan jo oikein hienosti ja kaikki ihastelevat myös sekä liikkumistani että käännöksiä.

Missy ei tykkää yhtään lumesta, mutta kovilla hangilla hän kyllä juoksentelee ihan mielellään mun kanssa.

Piina on meidän pomo ja vahtii joskus mun touhuja tiukalla katseella. Sen katse onkin tosi intensiivinen -tai näin ainakin olen kuullut puhuttavan.

Hohto on yhä mun paras juoksukaveri ja se vetää kaarteet tosi tiukasti, jolloin mun on vaiekampi pysyä sen perässä. Onneksi se aina jää vähän niinku odottamaan mua, että päästään repimään samaa lelua.

Treenailuja ja Hohto 4 vuotta

Vuosi on alkanut mainiosti, koska olen nyt päässyt sekä Hohdon että Piinan kanssa harjoittelemaan agilityä. Voitte vaan uskoa, miltä tuntuu juosta rataa noiden isojen vauhtihirmujen kanssa vuoden tauon jälkeen. Mahtavaa! Paljon on omassa ohjauksessa hiottavaa, mutta eiköhän rytmi pikkuhiljaa löydy.

Helmi puolestaan oppi vihdoin tarjoamaan laatikkoon menemistä pelkän naksuttelun avulla. Aikaa tähän projektiin meni varmaan kolme kuukautta. Helmi on siinä mielessä erikoinen pikkumusta, että innolla tekeminen on aika hakusessa. Helmi tarvitsee uuden asian oppimiseen paljon aikaa ja mietintähetkiä. Tietty samalla minä pitkää pinnaa... ja tosi outo tilanne itselle. Uusien asioiden opettaminen on ehkä senkin vuoksi jäänyt vähälle, kun en oikein ole tiennyt sitä, miten aisoita kannattaisi opettaa. Onneksi ulkoilu pohjoiseen karanneen ystävän kanssa selkeytti ajatuksia ja nyt tiedän, miten edetä. Thanks Minna!

Missy on päässyt erittäin vähän agiliitämään pakkasten vuoksi. Pikkukoira vihaa kylmyyttä yli kaiken ja jo 10 minuutin lenkki suututtaa tämän pienen kaverin. Voin vaan toivoa, että tulisipa kevät pian!

Hohto sisaruksineen täytti 24.1.2013  kunnioitettavat 4 vuotta. Synttäreitä juhlistettiin kakun kera. Huono uutinen on se, että Hohto rikkoi jossain oikean etujalan kynnen ytimeen asti ja on nyt ollut äitini luona viettämässä sairauslomaa. Eli pari viikkoa on neidillä ollut hiljaiseloa kaikesta tekemisestä. En vaan voi tajuta, miten aina sattuu jotain, kun on päässyt treenaamisen makuun. Ja loppuun viikon kuvapläjäys.

Piina ja älykäs katse ; )

 Myös Hohto voi joskus onnistua valokuvissa ; )

 Helmi kukkulan kuninkaana eikä pikkukoiraa lumi haittaa

Missy puolestaan vihaa kylmää ja lunta, kuten kuvasta näkyy -katse ja asento kertokoon kaiken