lauantai 17. marraskuuta 2012

Helmistä tuli nainen 16.11.2012

Meidän pentu, pieni kulta alias Helmi päätti sitten aikuistua oikein kertaheitolla ja aloittaa juoksun. Ulkona maailman hajut kiinnostavat todella paljon ja sisällä pikkuneiti nuolee itseään tosi usein, pitää siis kodin siistinä ;) Ja tämä oli päivityksen arvoinen asia, jos mikä! Ja loppuun muutama kuva meidän "isosta neidistä"


Olen oppinut istumaan jo varsin mallikkaasti -joskus mua luullaan patsaaksi
Mun kaveri Hohto on hyvä illistämään ja sillä on melkein yhtä pitkä kieli kun mulla
Ja kun Hohto illistää, ehdin varastaa sen ison luun... Kun mulle tarjotaan aina vaan pieniä luita
Varastan myös pitkät ja isot lelut muilta kavereiltani, kun nekin mulla on paljon pienemmät -vaikka olen kooltani ehkä pieni, niin mieleni ja tahtoni ovat suuria ; )

torstai 15. marraskuuta 2012

Pentuiluja, tokoa ja agia

Lumi oli ja tuli eli normaali syyssää on saapunut takaisin : Vettä ja pimeää, mutta se ei ole meidän harrasamista haitannut.

Helmi pääsi viime lauantaina eli 10.11.2012 Mustin ja Mirrin pentutapaamiseen. Pikkuneiti painoi 3,8 kg ja kaikkien mielestä oli varsin kompakti pakkaus. Helmi käyttäytyi oikein hienosti kaikkien kanssa ja parhaiten leikit maittivat pienen, valkoisen pennun kanssa. On se vaan hauskan näköistä, kun musta ja valkea pyörivät ja hyörivät niin, ettei erota, missä on toisen pää ja toisen häntä. Saimme kotiin viemisiksi pussin Nutron penturuokaa, jota esittelemässä olikin vanha tuttuni Santeri Kirkkonummelta. Olipas hauska yhteentörmäys.

Sunnuntaina otin itseäni niskasta kiinni ja kävin pitkästä aikaa kunnolla tokoilemassa. Piina oli taas vaan yksinkertaisesti niin hieno eikä välittänyt isoistakaan häiriöistä mitään. Nimittäin lähetettyäni Piinan merkille ennen ruutuun menoa päätti suuri rusakko juosta juuri siitä Piinan ja ruudun välistä... Mitä Piinuska tekikään -juoksi suoraan ruutuun. Mun sydämeni koira <3 Hohto pääsi myös tottistelemaan ja ruutu meni jälleen heti oikein ja paikkakin takareunassa alkaa olla varma. Nyt vaan kaukokäskyjä ja tunnaria treenaamaan, niin sitähän vaikka voisi mennä kokeisiin.

Missy loisti puolestaan agissa Purinan uudella pohjalla. Vauhtia riitti ja nyt myös aivot olivat mukana eli pikkumusta malttoi kuunnella mun ohjauksia ja käskytystä. Häntä matalana tämä pieni riiviä painoi esteeltä toiselle ja minä vaan iloisena yritin pysyä perässä. Lisäksi olemme lenkkeilleet syksyisessä metsässä ja harmi vaan, että pimeä tulee niin nopeasti, ettei ehdi ottaa valokuvia koirien seikkailuista.

Helmi ja Missy nauttivat toistensa seurasta leikkien. "Ja hei, me tiedetään, että tää on ihmisten sohva ; ) "
"Kappa-akveri joutui meidän kanssa välillä vähän pulaan... Kun piiritettiin se molemmilta puolilta eikä pikkuinen osannut päättää, kumman kaa ois juossut."
"Lopuksi mun "isosisko" Missy päätti näyttää vähän kieltä laumamme johtajalle, koska se vaan hääräsi kameran kanssa eikä antanut meille tarpeeksi nameja."