tiistai 26. kesäkuuta 2012

Juhannuksen jälkeen on elämää

Perinteisesti suuntasimme Tuorlaan juhannuksen viettoon ja Missy pääsi tänä vuonna ensimmäisen kerran osallistumaan agilitykilpailuihin. Perjantain hyppyradalla pikkumusta lönkytteli eikä meno mun kanssa tai esteet kiinnostaneet yhtään. Olisikohan tähän ollut syynä Markun ja Jepen hajut juuri lähtöalueen tuntumassa... Meidän lähtönumerot kun olivat niin lähekkäin. Tulokseksi HYL. Lauantaina hyppyradalla Missy painelikin jo hurjaa vauhtia, mutta ei yhtään minun kanssa -pikkumusta kirmasi häntä matalana minne sattuu ja myös tältä radalta ei meille tullut tulosta. Viimeinen rata sujuikin oikein mallikkaasti eli vauhti oli hyvä ja Missy teki kivasti töitä mun kanssa, mutta, mutta, mutta... Mun ohjausvirheen vuoksi myös tältä radalta hylätty. Vauhdin huumassa unohdin Missyn puomi-innon ja kuvittelin sen jo tulevan mukanani A-esteelle, kunnes huomasin pikkumustan karanneen selkäni takaa puomille. Kivaa oli koko rahan edestä ja tästä vikasta radasta jäi oikein hyvä mieli.

Helmi käyttäytyi koko reissun ajan oikein mallikkaasti ja on todella rohkea kakara. Helmi leikki paljon muiden koirien kanssa ja teki kaikille tuttavuutta häntä heiluen. Myös Hohto ja Piina nauttivat reissusta täysin palkein. Hiukan tokoilua, agilityä, uintia ja metsälenkkejä. Samoin tietty me ihmisetkin nautimme hyvästä seurasta, kisailuista ja iltanuotiosta: ) Niin ja Piinan pentu Ritni kävi lauantaina kisaamassa paikan päällä tehden hienon 0-tuloksen ja voittaen samalla hyppyradan. Se olikin parin eka 0-tulos kakkosluokasta. Hyvä Salla ja Ritni!

Juhannuksesta toipumiseen menikin sitten pari päivää. Yritin epätoivoisesti saada Piinalle sitä tokokoepaikkaa, mutta aina tulee vastauksena varasijoille pääsy : / Tänään Helmi pääsi tutustumaan vehnäterrieripentu Luddeen. Voitte vaan uskoa, kuinka hauskaa pennuilla oli leikkiessä ja kirmatessa yhdessä. Siitä tähän loppuun vielä muutama kuva Ludden kertomana.

Hei Helmi! Olen pieni vehnäterrierin alku Ludde. Kiva, kun tulit : )
Aluksi haistellaan vähän paikkoja -olet siis tyttö

 Painiminen on kivaa
ja välillä hengähdetään sekä juostaan kilpaa
Kääk, kuka sammutti valot - pakko lopettaa leikki ja lähteä nukkumaan. Kyllä nyt väsyttääkin. Nähdään taas!

keskiviikko 20. kesäkuuta 2012

Lomailua

Tämän viikon olen viettänyt kesälomaa ja heti loman aluksi vein Missyn ja Hohdon äitini luo hoitoon sekä suuntasin itse Piinan ja Helmin kera Joensuuhun sukuloimaan. Missy ja Hohto olivat erittäin innoissaan päästessään äitini herkkupalojen ääreen sekä juoksemaan tuttuun metsään. Molemmat olivat käyttäytyneet oikein hienosti ja Hohto oli jatkanut äitini avustusta puutarhahommissa.

Helmi käyttäytyi pitkällä automatkalla todella hiensti kuin myös koko reissun ajan. Voi että oli hauska seurata, kuinka pikkumusta otti mallia Piinasta lenkeillä ja seurasti koko ajan tarkasti, mitä lauman johtaja teki. Tämän jälkeen tietysti itse piti kokeilla samoja juttuja. Tarkoituksenani oli, että tokoilisin Piinan kanssa vieraissa paikoissa reissun aikana, mutta rankan vesisateen ja ukkosen vuoksi nämä suunnitelmat jäivät. Keskityimme olemiseen sekä metsälenkkeihin. Reissu oli oikein onnistunut : )

Juhannukseksi lähdemme perinteisesti Tuorlaan ja agilitykisoihin. Tänä vuonna kisaan vain Missyn kanssa, kolme starttia. Nämähän ovat minun ensimmäiset agilitykisat yli puoleen vuoteen, joten otetaan nyt kevyesti tämä alku. Jos paikat kestävät, jatkamme kisaamista heti mm-karsintojen jälkeen ja alamme keräämään urakalla ensi vuoden arvokisanollia ; )

Lopuksi vähän kuvasaldoa Joensuusta...

Piina näyttää, kuinka narulelulla kannattaa leikkiä ja Helmi ottaa mallia

Samaa harjoittelua myös metsässä: Helmi seuraa silmät ja korvat tarkkana, mitä Piina tekee
Rankka vesisade ei kaverusten menoa haitannut -Helmi rakasti hyppiä ja pomppia lätäköissä. Harmillisesti yksikään niistä kuvista ei onnistunut
Ja loppuun yksi pakollinen söpöilykuva : )


torstai 14. kesäkuuta 2012

Helmin ensimmäinen rokotus

Tänään Helmi pääsi ensimmäisen kerran rokotettavaksi ja hän käyttäytyi eläinlääkäri Minnan luona oikein mallikelpoisesti: Pikkuneiti oli niin rohkea eikä pistäminen tuntunut missään. Miian nähdessään Helmi päästi ilopissat, jotka nekin olivat neidin elämässä ensimmäiset. Laumaan sopeutuminen on tapahtunut paremmin kuin hyvin.

Outi on mallikkaasti jaksanut treenata agilityä Hohdon ja Piinan kanssa. Molempien kanssa meno sujuu hienosti ja on vaan pakko sivusta ihailla hienoa ohjausta ja vauhdikkaita koiria. Missyn kepit sujuvat jo hyvällä rytmityksellä ja juhannuksena pääsemme kisaamaan yli puolen vuoden tauon jälkeen. Vähänkös ihanaa! Piinalle yritän epätoivoisesti saada paikkaa tokokokeisiin, mutta eipä niitä näytä liiemmin kesä-heinäkuussa olevan. Nyt pitäisi takoa myös sillä saralla, kun liikkeet sujuvat niin hyvin. Lopuksi muutama kuva kasvavasta Helmistä...

Hajumaailma kiinnostaa koko laumaa... vain Hohto puuttuu kuvasta
 Pallo juoksee ; )

Mitä Missy edellä sitä Helmi perässä ja lopuksi kuva söpöilystä

lauantai 9. kesäkuuta 2012

Eilen kotiimme saapui oikea Helmi!

Ihmisen mieli on vaan kummallinen ... Mulla on kolme ihanaa harrastuskoiraa, joiden kanssa riittää tekemistä. Nyt ja kun tilaisuus tuli, hankimme laumaamme lisää yhden pikkumustan... Tämä pieni neiti matkusti Ranskasta tänne Suomeen ja muutti eilen asumaan kotiimme. Pikkumusta on siis viralliselta nimeltään Helmi de la Fureur du Crèpuscule, kotoisammin vain siis Helmi. Tuota virallista nimeä tulen tuskin koskaan muistamaan, saatikka osaamaan lausua sitä oikein.

Lauma otti tämän uuden tulokkaan hyvin vastaan: Piina haisteli ja totesi, että eiköhän se siinä mene ja on sen jälkeen ollut noteeramatta pikkuista. Missy tutkiskeli Helmiä aikansa, kunnes päätti tehdä siitä pikkusiskonsa. Jos Helmi liikaa häslää kimpussa, saattaa Missy vähän ärähtää. Ja Hohto -yllätti jälleen minut täysin! Aluksi haisteli pentua varovasti, jonka jälkeen on leikkinyt todella varovaisesti tämän pienen villikon kanssa. Ulkona Helmi juokseekin mieluiten Hoon perässä : D Tällaisia yllätyksiä elämään tapahtuu vain joskus ja suuri Kiitos siitä kuuluu Miialle, joka uskalsi sijoittaa tämän helmen kotiimme.


 Hohto: "Mikä kumma toi on?"
Minä olen Helmi de la Fureur du Crêpuscule ja vien heti sun lelun .
Voin kertoa, että olenkin oikea Helmi, myös vähän märkänä...
ja minulla riittää vauhtia niin paljon, ettei kuvaaja oikein pysynyt perässä...
Lopuksi on jälleen hyvä rauhoittua makoilemaan ja puremaan lelua.

Ja p.s. Mun uusi lauma vaikuttaa ihan kivalta ; )

tiistai 5. kesäkuuta 2012

Kesäkuun alun kuulumisia

Kylläpä aika taas hurahtaa eikä tunnit meinaa millään riittää... Olisi niin paljon tekemistä ja koirien kanssa on huisin hauskaa touhuta, kun sää suosii. Hohto pääsi eilen Mantereen Ninan tokokoulutukseen, jonka ahkera tokoporukkamme oli järjestänyt. Saimme hyviä vinkkejä seuraamiseen sekä erityisesti hyppynoutoon. Hohto rakastaa liikkuria enemmän kuin mua ja testin jälkeen huomasimme, että kuuntelee myös liikkurin käskyjä paremmin kuin mun ; ) Mahtava oivallus ja nyt meillä on muutama viikko harjoitella kotiläksyjä, kunnes koittaa toinen treenikerta. Yritän olla ahkera.

Piinan kanssa yritämme päästä kovasti tokokokeisiin, mutta kaikkialla on vaan niin pirun täyttä. Kesä-heinäkuussa kokeita näyttää muutenkin olevan tosi vähän. Toisaalta nyt on hyvä aika hioa tunnistusnouto kuntoon ja sitä varten ostin 100 uutta kapulaa -eiköhän niiden avulla saada liike takaisin kuntoon. Tupakointiin kun en enää meinaa sortua, se on varma se.

Missy puolestaan loistaa agilityssä vauhtinsa puolesta ja treeneissä olemme keskittyneet lähinnä vauhdin hakemiseen kepeillä sekä vaikeiden kulmien itsenäiseen hakemiseen ohjureiden avulla. Pikkukoira alkaa olla aikas pätevä pujottelija ; ) Päätinkin, että jatkamme kisaamista juhannuksena Tuorlassa -kuinka monta rataa pikkumusta pääsee kirmaamaan, on vielä harkinnassa.

Lopuksi pari pakollista kuvaa tämän illan lenkiltä...

Missy ja neidin pitkä kieli sekä kauniit syreenit vai oliko ne sireenit ; )
















Piina ja Hohto sekä pitkä heinä -kesällä on ihanaa