Ja heinäkuun loppu lähestyy

Kesälomalla ei ole aikaa olla koneen ääressä, joten päivitykset jäävät vähiin... Ehkäpä laatu korvaa sitten määrän. Lauantaina 28.7.2012 olin Missyn ja Helmin kanssa skipittelyissä Kirkkonummella, Linlossa. Sää suosi ja hellettä riitti, joten Helmi pääsi opettelemaan uimaan. Rohkeasti pikkuneiti syöksyikin viilentävään veteen idolinsa, Keesin, perässä. Osallistujia kävelylle oli reilut 30 ja reissu sujui kaikkinensa hyvin. Kävelimme, grillasimme ja juttelimme -oikein rentouttava päivä siis. Helmi pääsee keskimäärin kerran viikossa tapaamaan vehnäterrierin pentu Luddea, jonka kanssa leikit ovat varsin rajut.

Isojen kanssa eli Piinan ja Hohdon kanssa olemme tokoilleet joitakin kertoja, mutta helle vie parhaan terän itseltä pois eikä viitsi koiriakaan kiusata hellesäässä. Piinan tunnari ei vieläkään suju, jos kapuloihin tarttuu tupakansavua -pieni Piinuska menee silloin aivan sekaisin. Täytyy toivoa, että elokuun kokeissa on sellaiset liikkurit, jotka eivät tupakoi... toivomaan sitä joutuu näköjään kaikenlaista, välillä vähän tyhmääkin. Hohdon ruutu alkaa olla kivalla mallilla ja neiti löytää paikan jo tosi varman oloisesti : )

Tänään otin itseäni niskasta kiinni ja ilmoitin Missyn pitkästä aikaa agilitykisoihin 12.8.2012 Vihtiin. Tulee olemaan hauskaa nähdä, miten pikkumusta kulkee pitkien taukojen jälkeen. Loppuun vielä muutama kuva skipittelystä.

Helmi oppi reissulla uimaan ja nautti vedestä oikein urakalla : )

Skipittelyporukka nauttii grillauspaikalla ja koirat osaavat myös kerjätä herkkuja

Kun vedestä kerran oli pakko tulla pois, Helmi keksi toisen tavan viilentää itseään -pyörimällä sammalpedillä 

Missy nautti retkestä sydämensä kyllyydestä ja ilme kertoo kaiken : )

Heinäkuun kuulumisia

Jälleen alkaa yksi lomaviikko olla pidettyä aikaa eli ensi viikoksi on palattava sorvin ääreen. Koirat olivat hoidossa (lue:lomalla), kun me suunnattiin Purmojärvelle mökkeilemään ja tutustumaan Power parkiin, joka olikin kokemuksen arvoinen huvipuisto. Siellä oli hurjia laitteita sekä myös paljon muuta nähtävää ja koettavaa. Aika hurahti kuin siivillä ja matkalla kävimme myös Funparkissa, joka onkin aivan uudenlainen sisähuvipuisto, suosittelen sitäkin.

Helmi ja Missy olivat Miian luona hyvässä hoidossa ja ruuassa tuon reissun ajan. Helmi tekikin jättimäisen kasvupyrähdyksen ja tuntuu jo isolta koiralta lukuunottamatta pentukarvaa. Hohto ja Piina puolestaan viihdyttivät äitiäni ja molemmat olivat käyttäytyneet oikein hyvin. Piina kunnostautui etenkin mustikoiden syömisessä, Hohto puolestaan keppi suussa juoksemisessa ; )

Iloisia uutisia myös tokorintamalta eli ollaan Piinan kanssa saatu pari koepaikkaa elokuulle : ))) Nyt siis treenaamme tokoa taas uudella innolla. Missy pääsee agiliitämään kisoihin joko elo- tai viimeistään syyskuussa. Hohto sen mukaan, miten muut pärjäävät ja Helmi saa mennä lauman jatkona kaikessa mukana.

Koirien kotiinpaluun kunniaksi menimme illaksi Leppävaaran urheilupuiston metsiin ja sieltä muutama kuva tähän nähtäväksi, mun rakkaat koissut <3

Mitä tuolla metsässä oikein on?

Ainakin hyviä hajuja -tuumaavat Piina ja Helmi

Elämä on mukavaa!

Ja Helmi matkii -samikset

Hohto ja Missy osaavat poseeramisen taidon
- ja meillä kaikilla oli tosi mukavaa

Koiramaista touhua

Koska minä vietän aikana Purina Openissa duunarina, en meinaa ehtiä edes tänne kirjoittamaan kuulumisia. Ehkä kesä mukavin koiratapahtuma, Schipperke-leiri, järjestettiin jälleen viime viikonloppuna ja osallistuimme sinne koko koiralauman kanssa. Piina ja Hohto pääsivät tokoilemaan sekä uimaan yllin kyllin. Missy ja Helmi puolestaan osallistuivat koiraolympialaisiin, jossa sekä koira että ohjaaja saivat suorittaa erilaisia, hauskoja tehtäviä. Helmi pääsi aloittamaan agilityn menemällä lyhyen putken läpi ja pujottelemalla kepit namikäden avustuksella. Missy loisti tehtävissä, mutta omistaja suoritui omistaan vähän heikonlaisesti.

Ja mihin jouduinkaan leirillä -näyttelytreeneihin. Lauantaina ja sunnuntaina sitten harjoittelin Helmin esittämistä kieli keskellä suuta (kuten kuvasta näkyy) ja tämä osallistuminen kyllä kannatti. Näin niitä touhuja osaamattomana sai arvokkaita vinkkejä ja ohjeita koiran esittämiseen. Kannatti harjoitella, koska Helmi oli Match shown paras pentu eli ROP pentu -vai mikä se lyhenne olikaan ; ) Helmin luontainen esiintymishalu varmasti vaikutti tuomarin päätökseen eikä minulla siihen ollut osaa tai arpaa... Hyvä pikkumusta! Iltaisin kokoonnuimme grillaamaan makkaraa ja muita herkkuja sekä turisemaan mukavia. Oikein ihana tapa viettää viikonloppu.

Tokoiluun on iskenyt masennus-kyllästyminen: On vaan niin turhauttavaa yrittää päästä kokeisiin, koska aina tulee tieto siitä, että varasijalle on mahtunut. Eikä siis yli 10 yrittämisestä huolimatta ole minulle ja Piinalle järjestynyt sitä koepaikkaa. Ahdistavaa! Eikä siis olla tokoiltu ollenkaan arkisin, hyi minua. Tähän loppuun vielä muutama Miia Laaksosen ottama kuva leiriltä.

 Seisomista

 Hampaiden tarkistus

 Ja hyvin sujui -ROP pentu : D

ja lopuksi Helmi päätti, että hänestä tulee tokokoira