Ensilumi tuli

Helmin mielestä lumi on maailman hauskin asia -vauhtia ja intoa juosta riittää. Mun jalka on jälleen vähän oireillut, joten harrastaminen on jäänyt vähemmälle. Piina ja Hohto ovatkin saaneet mennä agilityä Outin kanssa ja hienosti yhteinen sävel on löytynyt. Hetkittäin Piinan meno Outin kanssa saa oikein ihon kananlihalle, koska niin upealta se näyttää. Missyn kanssa olemme treenanneet kerran viikossa ja tuon jalan vuoksi en ole pikkumustaa kisoihin ilmonnut. Helmi osaa jo putken oikein vauhdilla.

Helmi kävi näyttelyssä Lahdessa, mutta oli ilkeällä tuulella Tian esittäessä itsepäistä pikkumustaa. Helmi oli oikutellut tuomarille pöydällä ja nyt yritämme miettiä päämme puhki, miksi se sellaista tekee. Kotona neiti on oikea kullan nuppu ja hyvänmielen tuoja : )

Eilen tapasimme Paulan kanssa Leppävaaran urheilupuistossa ja hän otti ison kasan kuvia mun laumasta. Oikein ihania otoksia! Suuri kiitos Paulalle! Tähän loppuun muutama kuva ja linkki sivustolle, jossa on lisää kuvia. Linkki: Kuvia 27.10.2012

Hohto

Piina

Helmi

 Missy

Leikkiä

Syyskuulumisia

Nettiongelmat jatkuvat, joten blogin päivittäminen on pahasti jäljessä kaikesta siitä kivasta, mitä tässä on ehtinyt tapahtumaan... Tärkein tietysti ensimmäiseksi: Piina on 8.10.2012 lähtien virallisesti FI TVA Eyespy Olympia : D Hurjan hienoa! Nyt Piina saa keskittyä loppuvuoden agilityyn joko Outin tai minun ohjaamana. Outi käväisikin jo kisaamassa Piinan kanssa muutaman radan omissa kisoissamme. Vielä ei menestystä tullut, mutta hyviä osuuksia oli jokaisella radalla ja viimeinen rata oli jo oikein mallikasta menoa. Hohto on saanut myös aksata Outin kanssa, tavoitteena on ollut lisätä hallintaa eli vähennetään kuumumista radalla. Hyvin ovat nämäkin harkat lähteneet käyntiin.

Missyn kanssa kävimme myös kisaamassa agilityssä ja pikkumustan vauhti sisähalleissa on ollut aivan mahtavaa. Ohjaaja vaan on aina hitusen myöhässä ja yhteisen rytmin löytäminen vie vielä aikaa. Mukavinta kuitenkin on se, että vauhtia riittää : D

Helmi puolestaan on keskittynyt misseilemään eli hän kävi Miian kanssa 28.-29.09.2012 näyttelyissä Tampereella. Molemmissa hän sijoittui 2. kunniapalkinnon kera. Nämä näytelmäthän eivät ole viel'ä virallisia, vaan kulkevat nimellä pentunäyttely tai kuten arvostelulippukkeessa luki baby : ) Pikkuneidin tulee vielä harjoitella hampaiden näyttämistä, koska tuomarille ei niitä halua esitellä. Vaikka kovin sievät ja valkeat uudet, pysyvät hampaat ovatkin. Mun seurassa näyttää ne kivasti eli taitaa pikkuneiti vähän pelleillä lainaesittäjien kanssa ; ) Helmi on todellinen ilopilleri: Aina hyvällä tuulella ja usein näyttää, kuinka se hymyilee katsoessaan minuun.

Näin syksyllä nautimme pitkistä metsälenkeistä ja raikkaista aamuista. Loppuvuosi mennään enemmän agilitypainotteisesti sekä Helmi tietysti harjoittelee sen lisäksi misseilyä.

Syksyistä menoa ja agilityä

Syksy on tullut ja sen mukana ihanat viileät syysillat lenkkeillä koirien kanssa ja miinuksena tietysti kaatosateet ja myrskyt. Loppuvuosi meneekin pitkälle agilityn parissa ja tokoon palataan sitten ensi vuonna... Hohto ja Piina pääsivät Hau:n omaan Huippis-ryhmään, jota kouluttaa Rannikon Timo. Ensimmäinen koulutuskerta oli 22.9.2012 ja uskaltauduin kirmaamaan Piinan kanssa. Mikä mahtava fiilis, kun saa uusia ideoita koiran ohjaamiseen eikä mun tarvinnut edes rynniä. Selkä/ jalka oireili vain vähän treenien jälkeen. Hohto kirmasi Outin kanssa ja nyt pitää palata vähän taaksepäin ja tehdä Hohdolle selväksi, kuka radalla kertoo sen, minne mennään. Mukava ja antoisa koulutuskerta -innolla odotamme seuraavaa.

Hohto aloitti virallisesti agilityuransa 23.9.2012 Outin ohjastamana. Tulokseksi 3 x HYL. Lyhyt analyysi radoista: Eka radalla Hohto oli outo eikä oikein irronnut mihinkään, ohitti esteitä ja oli aika epävarman oloinen. Toinen rata oli jo varsin mallikasta menoa, vain yhden hypyn kääntyi liian hyvin eli jätti hyppäämättä ja tässä vaiheessa tassut osuivat puomille, joten siitä se hylkäys. Viimeisen radan alussa vähän virheitä, A:lta lento harjan yli ja siihen se rata oikeastaan kaatuikin... Koska sen jälkeen sekä Outi että Hohto olivat aika sekaisin. Kivaa oli kuitenkin huomata se, ettei Hohto lähtenyt kaahattamaan itsekseen vaan kuunteli, mitä sanottiin. Outi tietty unohti joissakin kohdissa hyppy-käskyt ja silloin Hoo jäi vaan katsomaan, mitä pitäisi tehdä. Varmasti vieras paikka ja vieraat esteet aiheuttivat Hoolle epävarmuutta, mutta hienosti neiti tsemppasi kuin myös ohjurikin. Sää päivän aikana oli mitä kamalin: Vettä satoi taivaan täydeltä ja ajoittain jopa vaakasuorassa eli myös tuulta riitti. Tulipahan todistettua, ettei olla sokerista ; )

Missy kävi Annan hoidossa ja on viettänyt nyt laatuaikaa äitini luona. Muutoin tämä pikkumusta riekkuisi liikaa Helmin kanssa ja nyt pitää antaa lihasten levätä. Helmi juoksee jo putkeen varsin vauhdikkaasti ja video tulee, kunhan Tia sellaisen ehtii tekemään mun kuvaamista pätkistä. Kummityttöni Jonna kävi juoksuttamassa Helmiä agissa ja hienosti sujui myös nuoremman ohjaajan kanssa Helmin putket. Missyn poissaolon aikana Hohto ja Helmi ovat löytäneet toisensa ja leikkivät varsin vauhdikkaasti ulkona kimpassa ja seuraavaksi pieni kuvapläjäys yhdeltä lenkiltä.

Mitähän tuolla tapahtuu, Helmi ihmettelee

Pihlajanmarjat olivat happamia, sienet eivät niinkään ; )

Tässä kuvassa on mun uusi taistelukaveri Hohto, joka ei ennen leikkinyt niinkään mun kanssa samoilla leluilla

Nyt me taistellaan jo ihan tosissaan ja se on kivaa

Ja vauhtia riittää kimppaleikeissä. Kun vähän kasvan, olen niin nopea, että ohitan Hoon lennossa

Jonna kävi mun kanssa yksi perjantai-ilta yöagilityssä juoksuttamassa mua putkeen ja se oli tosi hauskaa -etenkin kun sen jälkeen sai jahdata ihanaa karvakasaa

Syksy on saapunut

Kesä on mennyt ja paluu arkeen niin töiden kuin treenienkin suhteen on tapahtunut. Missy käy lokakuuhun asti ohjatuissa agiharkoissa, jonka jälkeen siirrymme omatoimi- ja ulkopuolisten harkkaamiseen. Piirinmestaruuskisat menivät meiltä ohi, koska jostain kehitin itselleni kovan allergiakohtauksen tai lyhyen flunssan : / Kisa-aamuna ei lähtenyt ääntä, silmät olivat turvonneet melkein umpeen ja hengitys oli kovin vaikeaa, joten jouduin jättämään ne kisat väliin. Harmitus! Nyt ilmoittelen sitten innolla Missyä uusiin agikisoihin ja seuraavaksi starttaamme Purinalla 30.9.2012  neljän radan verran.

Piina ja Hohto ovat saaneet harkata agia Outin ohjastamana keskimäärin kerran viikossa. Kokeilin yhden kerran ohjata molempia ja selkä sekä jalka olivat heti sen verran kipeitä, että itse aloitan isojen kanssa treenaamisen hyvin, hyvin, hyvin pienin askelin.

Helmi kasvaa ja voi hyvin. Pentukarva vaihtuu koko ajan ja se tietää sitä, että kotimme on täynnä mustia karvakasoja. Hampaat ovat vaihtuneet ja kaikki löytyivät suusta : ) Helmi pääsi schipperkejen agilityleirille Miian mukana ja syyskuussa hän pääsee Miian kera myös pentunäyttelyyn Tampereelle. Helmi sai uuden leikkikaverin hyvä ystäväni Katin uudesta bc-pennusta Kapasta. Yhteisleikit sujuivat varsin mallikkaasti ja tokoakin varmasti alamme treenaamaan yhdessä ; )))

Missy poseeraa

 Helmistä on kasvanut varsin kaunis neiti

Helmi ja Kappa tutustumassa

Kimppalenkkejä ja tärkeitä päätöksiä

Koirien kanssa ollaan keskitytty metsälenkkeihin ja mukaviin ulkoiluihin. Sivussa tehty vähän agia ja vielä vähemmän tokoa... välillä on hyvä vaan olla ja nauttia syksyisistä illoista. Loppuun laitan muutaman kuvan viime viikon kimppalenkiltä, jonne Hohto ja Helmi pääsivät osallistumaan.

Tärkeitä päätöksiäkin on kisaamisen ja lajien suhteen tässä parin viikon kuluessa tehty... Piinan kanssa treenaamme nyt loppusyksyn pääsääntöisesti agia ja toko pidetään vaan "muistissa". Tammikuussa sitten aktivoidaan jälleen tokotreenaaminen, että ensi vuonna päästään kisaamaan edes muutama tokokoe. Eli tämän syksyn piirinmestaruustokot jätän suosiolla väliin -palo kokeisiin puuttuu, vaikka treenaaminen onkin kivaa ja tupakka-tunnari etenee hurjalla vauhdilla. Tva-hakemus on laitettu Kennelliittoon ja se oli tän vuoden tavoite tokossa, ni näillä mennään.

Hohdon kanssa tavoitteena olisi päästä kisaamaan agissa ja ehkäpä Outi suostuisi mun nuorta neitiä siinä ohjaamaan. Oma selkä/ jalka ei oikein kestä Hohdon vauhdissa ; ) Tokoiluja jatketaan pienin askelin ja voi-luokka on tavoitteena sitten vasta syksyllä 2013 eli agi olkoon myös Hoon päälaji syksyn, talven ja ensi kevään ajan.

Missyn kanssa tavoitteena olisi saada sm-nollat kasaan agilityssä sekä varmuutta siihen, että pikkumusta etenee radalla vauhdilla oli sää/ kisapaikka/ kisaseura jne. mitä tahansa. Helmi saa käydä näyttelyissä ja harjoitella pikkasen sekä agia että tokoa. Tässä vaiheessa lähinnä putkea, siivekkeiden kiertoa lelun perässä ja kosketuskeppiä. Seuraavasta puolesta vuodesta on siis tulossa varsin agi-painotteinen : D

Yhteisillä lenkeillä on kivaa, koska ihmisillä on aina mukana nameja ja kaikenmakuisia herkkua. Me osataan kerjätä niitä tosi taitavasti

Ollaanko vähän samiksia? (Edi ja Hohto)

Me juniorit viihdytään paljon yhdessä (Ludde ja Helmi)

Ja välillä on mukava juosta ihan oman lauman kesken

Helmi videon tähtenä

Helmin handleri Tia teki upean videon Helmi helmiäisen näyttelytreeneistä sekä itse näyttelystä ja vähän muustakin. Halusin ladata sen heti myös tänne kaikkien nähtäväksi : )

Helmi Kaivopuiston näyttelyssä

Tänään oli SE suuri päivä eli Helmin ensimmäinen oikea näyttely, tosin vielä pentuluokassa. Huh, kun mua jännitti sekä Helmin että handleri Tian puolesta. Kaikki sujui hienosti ja Helmi käyttäytyi upeasti : ) Menestystä ei tällä kertaa tullut, mutta hienoa esiintymistä ja kehuja tuomarilta. Tuomarina schipperkeillä toimi Rainer Vuorinen ja hän arovsteli Helmin kehuvin sanoin: "Erittäin hyvät mittasuhteet. Kaunis pennun pää. Kauniit silmät ja pienet korvat. Hyvin kehittynyt runko. Karha karva. Hyvät yhdensuuntaiset liikkeet. Ja Helmi tuli siis 3. pentuluokassa. Voittaja ja kakkonen olivat yli kuukauden vanhempia ja huomattavasti kehittyneempiä kuin meidän pieni, musta salama. Helmin menoa se ei kuitenkaan haitannut : ))) Ja tietysti suurin kiitos kuuluu Helmin handleri Tialle, joka varmoin ottein piti pennun kanssa kehässä hauskaa!

Paikalla oli paljon tuttuja kesäpäiviltä, leireiltä ja skipittelystä. Oli mukava jutella kaikkien kanssa ja kysyä näyttelyasioista itseä kokeneemmilta. Muistaakseni taisin edellisen kerran olla näyttelyssä ehkä vuonna 2002 dobermanni Saran kanssa ja sen jälkeen olen onnistunut nuo näyttelytapahtumat kiertämään. Tänään oli kyllä sen verran mukavaa, että voisinpa lähteä toistekin : ) Lopuksi Helmi kertokoon kuvien kera kokemuksistaan...

Pääsin tänään näyttelyyn Keesin ja Tian kanssa

Mun piti seisoa, juosta ja olla pöydällä. Uusia (kovia) hampaitani en olisi halunnut näyttää tuomarille, mutta pakkohan se oli... Osasin seisoa hienosti ja välillä maltoin ravatakin. Muut pennut oli kyllä mua paljon isompia, kasvaisinpa äkkiä ja saisin aikuisen turkin...

Lopuksi sain leikkiä itseäni viikon nuoremman rotukaverin kanssa ja meillä olikin tosi kivaa. Ollaan kyllä leikitty jo aiemminkin kesäpäivillä ja taidettiinpa tavata skipittelyissäkin : )

Mun poikakaveri Keesi osasi seisoa jo oikein hienosti ja muutenkin koko esiintyminen oli tosi upeaa... mulla on siis vielä harjoiteltavaa.

ja Keesi olikin uroksista paras sekä VSP : D