Juhannuksen jälkeen on elämää

Perinteisesti suuntasimme Tuorlaan juhannuksen viettoon ja Missy pääsi tänä vuonna ensimmäisen kerran osallistumaan agilitykilpailuihin. Perjantain hyppyradalla pikkumusta lönkytteli eikä meno mun kanssa tai esteet kiinnostaneet yhtään. Olisikohan tähän ollut syynä Markun ja Jepen hajut juuri lähtöalueen tuntumassa... Meidän lähtönumerot kun olivat niin lähekkäin. Tulokseksi HYL. Lauantaina hyppyradalla Missy painelikin jo hurjaa vauhtia, mutta ei yhtään minun kanssa -pikkumusta kirmasi häntä matalana minne sattuu ja myös tältä radalta ei meille tullut tulosta. Viimeinen rata sujuikin oikein mallikkaasti eli vauhti oli hyvä ja Missy teki kivasti töitä mun kanssa, mutta, mutta, mutta... Mun ohjausvirheen vuoksi myös tältä radalta hylätty. Vauhdin huumassa unohdin Missyn puomi-innon ja kuvittelin sen jo tulevan mukanani A-esteelle, kunnes huomasin pikkumustan karanneen selkäni takaa puomille. Kivaa oli koko rahan edestä ja tästä vikasta radasta jäi oikein hyvä mieli.

Helmi käyttäytyi koko reissun ajan oikein mallikkaasti ja on todella rohkea kakara. Helmi leikki paljon muiden koirien kanssa ja teki kaikille tuttavuutta häntä heiluen. Myös Hohto ja Piina nauttivat reissusta täysin palkein. Hiukan tokoilua, agilityä, uintia ja metsälenkkejä. Samoin tietty me ihmisetkin nautimme hyvästä seurasta, kisailuista ja iltanuotiosta: ) Niin ja Piinan pentu Ritni kävi lauantaina kisaamassa paikan päällä tehden hienon 0-tuloksen ja voittaen samalla hyppyradan. Se olikin parin eka 0-tulos kakkosluokasta. Hyvä Salla ja Ritni!

Juhannuksesta toipumiseen menikin sitten pari päivää. Yritin epätoivoisesti saada Piinalle sitä tokokoepaikkaa, mutta aina tulee vastauksena varasijoille pääsy : / Tänään Helmi pääsi tutustumaan vehnäterrieripentu Luddeen. Voitte vaan uskoa, kuinka hauskaa pennuilla oli leikkiessä ja kirmatessa yhdessä. Siitä tähän loppuun vielä muutama kuva Ludden kertomana.

Hei Helmi! Olen pieni vehnäterrierin alku Ludde. Kiva, kun tulit : )

Aluksi haistellaan vähän paikkoja -olet siis tyttö

 Painiminen on kivaa

ja välillä hengähdetään sekä juostaan kilpaa

Kääk, kuka sammutti valot - pakko lopettaa leikki ja lähteä nukkumaan. Kyllä nyt väsyttääkin. Nähdään taas!

Lomailua

Tämän viikon olen viettänyt kesälomaa ja heti loman aluksi vein Missyn ja Hohdon äitini luo hoitoon sekä suuntasin itse Piinan ja Helmin kera Joensuuhun sukuloimaan. Missy ja Hohto olivat erittäin innoissaan päästessään äitini herkkupalojen ääreen sekä juoksemaan tuttuun metsään. Molemmat olivat käyttäytyneet oikein hienosti ja Hohto oli jatkanut äitini avustusta puutarhahommissa.

Helmi käyttäytyi pitkällä automatkalla todella hiensti kuin myös koko reissun ajan. Voi että oli hauska seurata, kuinka pikkumusta otti mallia Piinasta lenkeillä ja seurasti koko ajan tarkasti, mitä lauman johtaja teki. Tämän jälkeen tietysti itse piti kokeilla samoja juttuja. Tarkoituksenani oli, että tokoilisin Piinan kanssa vieraissa paikoissa reissun aikana, mutta rankan vesisateen ja ukkosen vuoksi nämä suunnitelmat jäivät. Keskityimme olemiseen sekä metsälenkkeihin. Reissu oli oikein onnistunut : )

Juhannukseksi lähdemme perinteisesti Tuorlaan ja agilitykisoihin. Tänä vuonna kisaan vain Missyn kanssa, kolme starttia. Nämähän ovat minun ensimmäiset agilitykisat yli puoleen vuoteen, joten otetaan nyt kevyesti tämä alku. Jos paikat kestävät, jatkamme kisaamista heti mm-karsintojen jälkeen ja alamme keräämään urakalla ensi vuoden arvokisanollia ; )

Lopuksi vähän kuvasaldoa Joensuusta...

Piina näyttää, kuinka narulelulla kannattaa leikkiä ja Helmi ottaa mallia

Samaa harjoittelua myös metsässä: Helmi seuraa silmät ja korvat tarkkana, mitä Piina tekee

Rankka vesisade ei kaverusten menoa haitannut -Helmi rakasti hyppiä ja pomppia lätäköissä. Harmillisesti yksikään niistä kuvista ei onnistunut

Ja loppuun yksi pakollinen söpöilykuva : )

Helmin ensimmäinen rokotus

Tänään Helmi pääsi ensimmäisen kerran rokotettavaksi ja hän käyttäytyi eläinlääkäri Minnan luona oikein mallikelpoisesti: Pikkuneiti oli niin rohkea eikä pistäminen tuntunut missään. Miian nähdessään Helmi päästi ilopissat, jotka nekin olivat neidin elämässä ensimmäiset. Laumaan sopeutuminen on tapahtunut paremmin kuin hyvin.

Outi on mallikkaasti jaksanut treenata agilityä Hohdon ja Piinan kanssa. Molempien kanssa meno sujuu hienosti ja on vaan pakko sivusta ihailla hienoa ohjausta ja vauhdikkaita koiria. Missyn kepit sujuvat jo hyvällä rytmityksellä ja juhannuksena pääsemme kisaamaan yli puolen vuoden tauon jälkeen. Vähänkös ihanaa! Piinalle yritän epätoivoisesti saada paikkaa tokokokeisiin, mutta eipä niitä näytä liiemmin kesä-heinäkuussa olevan. Nyt pitäisi takoa myös sillä saralla, kun liikkeet sujuvat niin hyvin. Lopuksi muutama kuva kasvavasta Helmistä...

Hajumaailma kiinnostaa koko laumaa... vain Hohto puuttuu kuvasta

 Pallo juoksee ; )

Mitä Missy edellä sitä Helmi perässä ja lopuksi kuva söpöilystä

Eilen kotiimme saapui oikea Helmi!

Ihmisen mieli on vaan kummallinen ... Mulla on kolme ihanaa harrastuskoiraa, joiden kanssa riittää tekemistä. Nyt ja kun tilaisuus tuli, hankimme laumaamme lisää yhden pikkumustan... Tämä pieni neiti matkusti Ranskasta tänne Suomeen ja muutti eilen asumaan kotiimme. Pikkumusta on siis viralliselta nimeltään Helmi de la Fureur du Crèpuscule, kotoisammin vain siis Helmi. Tuota virallista nimeä tulen tuskin koskaan muistamaan, saatikka osaamaan lausua sitä oikein.

Lauma otti tämän uuden tulokkaan hyvin vastaan: Piina haisteli ja totesi, että eiköhän se siinä mene ja on sen jälkeen ollut noteeramatta pikkuista. Missy tutkiskeli Helmiä aikansa, kunnes päätti tehdä siitä pikkusiskonsa. Jos Helmi liikaa häslää kimpussa, saattaa Missy vähän ärähtää. Ja Hohto -yllätti jälleen minut täysin! Aluksi haisteli pentua varovasti, jonka jälkeen on leikkinyt todella varovaisesti tämän pienen villikon kanssa. Ulkona Helmi juokseekin mieluiten Hoon perässä : D Tällaisia yllätyksiä elämään tapahtuu vain joskus ja suuri Kiitos siitä kuuluu Miialle, joka uskalsi sijoittaa tämän helmen kotiimme.

 Hohto: "Mikä kumma toi on?"

Minä olen Helmi de la Fureur du Crêpuscule ja vien heti sun lelun .

Voin kertoa, että olenkin oikea Helmi, myös vähän märkänä...

ja minulla riittää vauhtia niin paljon, ettei kuvaaja oikein pysynyt perässä...

Lopuksi on jälleen hyvä rauhoittua makoilemaan ja puremaan lelua.

Ja p.s. Mun uusi lauma vaikuttaa ihan kivalta ; )

Kesäkuun alun kuulumisia

Kylläpä aika taas hurahtaa eikä tunnit meinaa millään riittää... Olisi niin paljon tekemistä ja koirien kanssa on huisin hauskaa touhuta, kun sää suosii. Hohto pääsi eilen Mantereen Ninan tokokoulutukseen, jonka ahkera tokoporukkamme oli järjestänyt. Saimme hyviä vinkkejä seuraamiseen sekä erityisesti hyppynoutoon. Hohto rakastaa liikkuria enemmän kuin mua ja testin jälkeen huomasimme, että kuuntelee myös liikkurin käskyjä paremmin kuin mun ; ) Mahtava oivallus ja nyt meillä on muutama viikko harjoitella kotiläksyjä, kunnes koittaa toinen treenikerta. Yritän olla ahkera.

Piinan kanssa yritämme päästä kovasti tokokokeisiin, mutta kaikkialla on vaan niin pirun täyttä. Kesä-heinäkuussa kokeita näyttää muutenkin olevan tosi vähän. Toisaalta nyt on hyvä aika hioa tunnistusnouto kuntoon ja sitä varten ostin 100 uutta kapulaa -eiköhän niiden avulla saada liike takaisin kuntoon. Tupakointiin kun en enää meinaa sortua, se on varma se.

Missy puolestaan loistaa agilityssä vauhtinsa puolesta ja treeneissä olemme keskittyneet lähinnä vauhdin hakemiseen kepeillä sekä vaikeiden kulmien itsenäiseen hakemiseen ohjureiden avulla. Pikkukoira alkaa olla aikas pätevä pujottelija ; ) Päätinkin, että jatkamme kisaamista juhannuksena Tuorlassa -kuinka monta rataa pikkumusta pääsee kirmaamaan, on vielä harkinnassa.

Lopuksi pari pakollista kuvaa tämän illan lenkiltä...

Missy ja neidin pitkä kieli sekä kauniit syreenit vai oliko ne sireenit ; )

Piina ja Hohto sekä pitkä heinä -kesällä on ihanaa

Pentutreffit 29.5.2012

Tiistaina kokoonnuimme Leppävaaran urheilupuistoon Piinan pentujen tapaamiseen. Paikalla olivat kaikki muut pennut omistajineen lukuun ottamatta Tiltua ja Deriä. Marjon Hypnosta on kasvanut iso ja komea mies, Mian Kio näytti puolestaan kasvaneensa viisaaksi ja fiksuksi. Sallan Ritni ja meidän Hohto katselivat muiden vauhdikasta menoa vähän kummissaan ja Piina nautti siitä, kun sai komentaa juoksevia pentujaan, joista kaikki tosin olivat jo kooltaan isompia kuin äiti itse ; )

Muutaman tunnin ajan koirat saivat juosta ja me omistajat juttelimme niitä näitä päivittäen kuulumisia. Koirilla ei vauhtia ja vaarallisia tilanteita puuttunut, me omistajat otimme vähän rauhallisemmin. Oli oikein mukavaa! Toivottavasti järjestyisi kesän aikana vielä toinen tapaaminen ihan ajan kanssa ja Tiltukin pääsisi mukaan. Mukana menossa oli myös vierailijoita, jotka sopeutuivat ruskeaan joukkoon mainiosti. Ohessa muutama otos ja lisää lopussa olevan linkin kautta - Jostain syystä kone vaan jämähti eilen ja kadotti puolet kuvista : (

 Me maataan; Kio, Hohto, Piina, Hypno ja Ritni

 ja osaamme myös istua hienosti, etenkin Ritnin asento on loistavat ; )

Missy mukana tapaamisessa

kuin myös Sallan musta-valkea nuori neiti

sekä Mian komia Ready.

Marjolla puolestaan oli mukana myös oma kuvaaja ja harmaa villikko











Lisäkuvia oheisen linkin takaa: Pentutreffien kuvia

Lisää tokoilua: EVL 1-tulos jälleen

Huh, mikä päivä! Aamulla piti lähteä tokokokeeseen Askolaan, niin lähtiessäni kutsuessani koiria, olivat Missy ja Hohto ovalla innoissaan. Piina vain nukkui makuuhuoneessa sängyn alla -taisi eilinen painaa vähän jaloissa ja mielessä. Pienen suostuttelun jälkeen pääsimme lähtemään ja kokeen  tuomarina toimi Harri Laisi. Eka liike oli tunnistusnouto ja eilisen sekoilun jälkeen Piina siis nosti väärää ja tämän jälkeen toi hienosti oman. Eli hyvinpä alkoi koe, kun ensimmäinen liike meni nollille... Tämän jälkeen ajattelin vain, että tehdään hyvä treeni ja se kannatti: Piina sai kuin saikin evl 1-tuloksen niukasti: Pisteitä 256,5. Tulos kuin tulos -matka tva:ksi jatkuu : D Liikkeiden suoritusjärjestystä en muista, mutta ei siis ollut normi.

Seuraavaksi lyhyt kisakooste liike kerrallaan pisteineen:
1. Istuminen ja Paikalla makuu 10: Hyvin sujui
2. Vapaana seuraaminen 8,5: Piinan vire erinomainen, annoin vahingossa yhden kaksoiskäskyn ajattelemattani.
3. Z-kuvio 9: Tein kuvion nyt rauhallisessa tahdissa ja se kannatti : ) Järjestys oli vielä meille se vaikein eli istu, seiso, maahan. Nätisti jäi nyt istumaan. Hyvä minä!
4. Luoksetulo 6,5: Oli aikas laamamaisen hidas... läähätti kieli pitkällä ja ravasi kaikki välit.
5. Ruutu 10:  Nyt olimme molemmat hyvässä moodissa.
6. Ohjattu noutaminen 9: Hyvällä vauhdilla merkille ja siitä kapulan nouto varmasti.
7. Metallinouto+hyppy 9: Tää on alkanut nyt sujua hienosti : D Valitsin vain ajatuksissani keskikokoisen metallikapulan, kun Piina normaalisti noutaa pienen. Kapula jäi pystyyn ja Piina kaatoi sen aikas vauhdilla, siitä pistementys.
8. Tunnistusnouto 0: Eilinen sekoilu kostautui tässä selkeästi. Nosti ekana väärää, toi sitten oman nätisti. Tää liikehän on kesken, mistä jo edellisessä analyysissäni kirjoitin.
9. Kauko-ohjaus 8,5: Ihan kelpo suoritus.
->>> Pisteitä 256,5 ja EVL 1 -tulos : D Hyvä Piina!

Ja seura kisoissa oli taas mitä parhainta eli Tia oli mukana Keikon kanssa. Keiko toimi pääosin tosi hienosti, mutta näytti myös omaa mieltään... Ohjatussa noudossa päätti, että koska eilenkin tuotiin vasen kapula ni se on sama myös tänään eikä lukenut yhtään Tian ohjausta tai käskyjä. Tian toivo meni jo ekaan liikkeeseen, kun tunnistusnouto meni heillä myös nollille. Keiko oli liian korkeassa vireessa, kun tunnari eka liike. Treenisuunnitelmat tehtiin jo kotimatkan aikana eli kyllä meidän koissuista tulee tottelevaisuusvalioita tänä vuonna... siinäpä sitä tavoitetta onkin kesän ajaksi.

Hohto pääsi illalla pitkälle lenkille Puolarmaariin poikaystävänsä, Edin, kanssa. Kyllä koirat kirmasivatkin isoilla nurmikoilla ja vauhtia riitti. Hohto pulahteli muutaman kerran uimaan ja myös Edi sai ensikosketuksen uimiseen. Kivaa oli sekä koirilla että niiden omistajilla. Missy puolestaan on löytänyt hurjan vauhdin agilityyn ja päätin, että juhannuksena starttaamme eka kerran sitten selkäleikkauksen jälkeen.