Taas on päivitykset jääneet tämän arkielämän kiireisiin :( Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Aluksi tärkeimmät: Helmin juoksu alkaa vihdoin olla ohi ja alamme päästä normaaliin arkirytmiin sekä treenaamaan agia. Jihuu!
Piina kävi pari viikonloppua sitten kisaamassa Outin kanssa neljä starttia. Kaikki radat olivat sujuvia, vaikkei nollia vielä tullutkaan... Eka rata oli hurjan vaikea, vain 5 nollaa yli 60 osallistujasta. Piina ja Outi suorittivat kinkkiset kohdat loistavasti, mutta harmillisesti Piina lähti ennen vikaa väliä kepeiltä ja siitä heille hyl. Muilla radoilla muutamia kieltoja ja yksittäisiä rimoja, ei mitää räiskimistä. Oli niin hienoa katsoa sujuvaa ja vauhdikasta menoa : D Pakkaset ovat nyt häirinneet treenaamista, mutta sitä jatketaan heti ilman lämmettyä. Tokoliikkeitäkään mun ykköskoira ei ole unohtanut.
Hohtokin on päässyt vähän agiliitämään seka tokoilemaan. Viimeksi nuori neiti oli varsin pätevä seuraamisessa vaikeiden häiriöiden alla ja tästä mulle tulo tooooosi hyvä mieli. Missyn kanssa jatketaan kisaamista agissa tammikuussa, kun liukastumiseni vuoksi jalka on vähän taas oireillut, niin on pitänyt ottaa vähän varovaisemmin.
Itsenäisyypäivää lähdimme juhlistamaan pikkumustien kanssa Joensuuhun. Paljon piti ulkoilla metsässä, mutta pakkaset ovat sotkeneet nämä suunnitelmat. Onneksi vkonlopuksi on ennustettu jo lauhempaa säätä kuin nyt. Helmillä on treffit pikkuvillakoira Aksun kanssa ja yritän saada tapaamisesta muutaman kuvan. Helmi sai juoksujensa aikana myös uuden ystävän, kaveri-Sonjan kääpiösnautseri Nasun. Heillä olikin oikein hauskaa yhdessä telmiessä.
Yritän näin loman aikana vielä miettiä koirille tavoitteita ensi vuodeksi tai viimeistään se on tehtävä joululoman aikana.
torstai 6. joulukuuta 2012
lauantai 17. marraskuuta 2012
Helmistä tuli nainen 16.11.2012
Meidän pentu, pieni kulta alias Helmi päätti sitten aikuistua oikein kertaheitolla ja aloittaa juoksun. Ulkona maailman hajut kiinnostavat todella paljon ja sisällä pikkuneiti nuolee itseään tosi usein, pitää siis kodin siistinä ;) Ja tämä oli päivityksen arvoinen asia, jos mikä! Ja loppuun muutama kuva meidän "isosta neidistä"
Olen oppinut istumaan jo varsin mallikkaasti -joskus mua luullaan patsaaksi
Mun kaveri Hohto on hyvä illistämään ja sillä on melkein yhtä pitkä kieli kun mulla
Ja kun Hohto illistää, ehdin varastaa sen ison luun... Kun mulle tarjotaan aina vaan pieniä luita
Varastan myös pitkät ja isot lelut muilta kavereiltani, kun nekin mulla on paljon pienemmät -vaikka olen kooltani ehkä pieni, niin mieleni ja tahtoni ovat suuria ; )
Olen oppinut istumaan jo varsin mallikkaasti -joskus mua luullaan patsaaksi
Mun kaveri Hohto on hyvä illistämään ja sillä on melkein yhtä pitkä kieli kun mulla
Ja kun Hohto illistää, ehdin varastaa sen ison luun... Kun mulle tarjotaan aina vaan pieniä luita
Varastan myös pitkät ja isot lelut muilta kavereiltani, kun nekin mulla on paljon pienemmät -vaikka olen kooltani ehkä pieni, niin mieleni ja tahtoni ovat suuria ; )
torstai 15. marraskuuta 2012
Pentuiluja, tokoa ja agia
Lumi oli ja tuli eli normaali syyssää on saapunut takaisin : Vettä ja pimeää, mutta se ei ole meidän harrasamista haitannut.
Helmi pääsi viime lauantaina eli 10.11.2012 Mustin ja Mirrin pentutapaamiseen. Pikkuneiti painoi 3,8 kg ja kaikkien mielestä oli varsin kompakti pakkaus. Helmi käyttäytyi oikein hienosti kaikkien kanssa ja parhaiten leikit maittivat pienen, valkoisen pennun kanssa. On se vaan hauskan näköistä, kun musta ja valkea pyörivät ja hyörivät niin, ettei erota, missä on toisen pää ja toisen häntä. Saimme kotiin viemisiksi pussin Nutron penturuokaa, jota esittelemässä olikin vanha tuttuni Santeri Kirkkonummelta. Olipas hauska yhteentörmäys.
Sunnuntaina otin itseäni niskasta kiinni ja kävin pitkästä aikaa kunnolla tokoilemassa. Piina oli taas vaan yksinkertaisesti niin hieno eikä välittänyt isoistakaan häiriöistä mitään. Nimittäin lähetettyäni Piinan merkille ennen ruutuun menoa päätti suuri rusakko juosta juuri siitä Piinan ja ruudun välistä... Mitä Piinuska tekikään -juoksi suoraan ruutuun. Mun sydämeni koira <3 Hohto pääsi myös tottistelemaan ja ruutu meni jälleen heti oikein ja paikkakin takareunassa alkaa olla varma. Nyt vaan kaukokäskyjä ja tunnaria treenaamaan, niin sitähän vaikka voisi mennä kokeisiin.
Missy loisti puolestaan agissa Purinan uudella pohjalla. Vauhtia riitti ja nyt myös aivot olivat mukana eli pikkumusta malttoi kuunnella mun ohjauksia ja käskytystä. Häntä matalana tämä pieni riiviä painoi esteeltä toiselle ja minä vaan iloisena yritin pysyä perässä. Lisäksi olemme lenkkeilleet syksyisessä metsässä ja harmi vaan, että pimeä tulee niin nopeasti, ettei ehdi ottaa valokuvia koirien seikkailuista.
Helmi ja Missy nauttivat toistensa seurasta leikkien. "Ja hei, me tiedetään, että tää on ihmisten sohva ; ) "
"Kappa-akveri joutui meidän kanssa välillä vähän pulaan... Kun piiritettiin se molemmilta puolilta eikä pikkuinen osannut päättää, kumman kaa ois juossut."
"Lopuksi mun "isosisko" Missy päätti näyttää vähän kieltä laumamme johtajalle, koska se vaan hääräsi kameran kanssa eikä antanut meille tarpeeksi nameja."
Helmi pääsi viime lauantaina eli 10.11.2012 Mustin ja Mirrin pentutapaamiseen. Pikkuneiti painoi 3,8 kg ja kaikkien mielestä oli varsin kompakti pakkaus. Helmi käyttäytyi oikein hienosti kaikkien kanssa ja parhaiten leikit maittivat pienen, valkoisen pennun kanssa. On se vaan hauskan näköistä, kun musta ja valkea pyörivät ja hyörivät niin, ettei erota, missä on toisen pää ja toisen häntä. Saimme kotiin viemisiksi pussin Nutron penturuokaa, jota esittelemässä olikin vanha tuttuni Santeri Kirkkonummelta. Olipas hauska yhteentörmäys.
Sunnuntaina otin itseäni niskasta kiinni ja kävin pitkästä aikaa kunnolla tokoilemassa. Piina oli taas vaan yksinkertaisesti niin hieno eikä välittänyt isoistakaan häiriöistä mitään. Nimittäin lähetettyäni Piinan merkille ennen ruutuun menoa päätti suuri rusakko juosta juuri siitä Piinan ja ruudun välistä... Mitä Piinuska tekikään -juoksi suoraan ruutuun. Mun sydämeni koira <3 Hohto pääsi myös tottistelemaan ja ruutu meni jälleen heti oikein ja paikkakin takareunassa alkaa olla varma. Nyt vaan kaukokäskyjä ja tunnaria treenaamaan, niin sitähän vaikka voisi mennä kokeisiin.
Missy loisti puolestaan agissa Purinan uudella pohjalla. Vauhtia riitti ja nyt myös aivot olivat mukana eli pikkumusta malttoi kuunnella mun ohjauksia ja käskytystä. Häntä matalana tämä pieni riiviä painoi esteeltä toiselle ja minä vaan iloisena yritin pysyä perässä. Lisäksi olemme lenkkeilleet syksyisessä metsässä ja harmi vaan, että pimeä tulee niin nopeasti, ettei ehdi ottaa valokuvia koirien seikkailuista.
Helmi ja Missy nauttivat toistensa seurasta leikkien. "Ja hei, me tiedetään, että tää on ihmisten sohva ; ) "
"Kappa-akveri joutui meidän kanssa välillä vähän pulaan... Kun piiritettiin se molemmilta puolilta eikä pikkuinen osannut päättää, kumman kaa ois juossut."
"Lopuksi mun "isosisko" Missy päätti näyttää vähän kieltä laumamme johtajalle, koska se vaan hääräsi kameran kanssa eikä antanut meille tarpeeksi nameja."
sunnuntai 28. lokakuuta 2012
Ensilumi tuli
Helmin mielestä lumi on maailman hauskin asia -vauhtia ja intoa juosta riittää. Mun jalka on jälleen vähän oireillut, joten harrastaminen on jäänyt vähemmälle. Piina ja Hohto ovatkin saaneet mennä agilityä Outin kanssa ja hienosti yhteinen sävel on löytynyt. Hetkittäin Piinan meno Outin kanssa saa oikein ihon kananlihalle, koska niin upealta se näyttää. Missyn kanssa olemme treenanneet kerran viikossa ja tuon jalan vuoksi en ole pikkumustaa kisoihin ilmonnut. Helmi osaa jo putken oikein vauhdilla.
Helmi kävi näyttelyssä Lahdessa, mutta oli ilkeällä tuulella Tian esittäessä itsepäistä pikkumustaa. Helmi oli oikutellut tuomarille pöydällä ja nyt yritämme miettiä päämme puhki, miksi se sellaista tekee. Kotona neiti on oikea kullan nuppu ja hyvänmielen tuoja : )
Eilen tapasimme Paulan kanssa Leppävaaran urheilupuistossa ja hän otti ison kasan kuvia mun laumasta. Oikein ihania otoksia! Suuri kiitos Paulalle! Tähän loppuun muutama kuva ja linkki sivustolle, jossa on lisää kuvia. Linkki: Kuvia 27.10.2012
Hohto
Piina
Helmi
Missy
Leikkiä
Helmi kävi näyttelyssä Lahdessa, mutta oli ilkeällä tuulella Tian esittäessä itsepäistä pikkumustaa. Helmi oli oikutellut tuomarille pöydällä ja nyt yritämme miettiä päämme puhki, miksi se sellaista tekee. Kotona neiti on oikea kullan nuppu ja hyvänmielen tuoja : )
Eilen tapasimme Paulan kanssa Leppävaaran urheilupuistossa ja hän otti ison kasan kuvia mun laumasta. Oikein ihania otoksia! Suuri kiitos Paulalle! Tähän loppuun muutama kuva ja linkki sivustolle, jossa on lisää kuvia. Linkki: Kuvia 27.10.2012
Hohto
Piina
Helmi
Missy
Leikkiä
sunnuntai 14. lokakuuta 2012
Syyskuulumisia
Nettiongelmat jatkuvat, joten blogin päivittäminen on pahasti jäljessä kaikesta siitä kivasta, mitä tässä on ehtinyt tapahtumaan... Tärkein tietysti ensimmäiseksi: Piina on 8.10.2012 lähtien virallisesti FI TVA Eyespy Olympia : D Hurjan hienoa! Nyt Piina saa keskittyä loppuvuoden agilityyn joko Outin tai minun ohjaamana. Outi käväisikin jo kisaamassa Piinan kanssa muutaman radan omissa kisoissamme. Vielä ei menestystä tullut, mutta hyviä osuuksia oli jokaisella radalla ja viimeinen rata oli jo oikein mallikasta menoa. Hohto on saanut myös aksata Outin kanssa, tavoitteena on ollut lisätä hallintaa eli vähennetään kuumumista radalla. Hyvin ovat nämäkin harkat lähteneet käyntiin.
Missyn kanssa kävimme myös kisaamassa agilityssä ja pikkumustan vauhti sisähalleissa on ollut aivan mahtavaa. Ohjaaja vaan on aina hitusen myöhässä ja yhteisen rytmin löytäminen vie vielä aikaa. Mukavinta kuitenkin on se, että vauhtia riittää : D
Helmi puolestaan on keskittynyt misseilemään eli hän kävi Miian kanssa 28.-29.09.2012 näyttelyissä Tampereella. Molemmissa hän sijoittui 2. kunniapalkinnon kera. Nämä näytelmäthän eivät ole viel'ä virallisia, vaan kulkevat nimellä pentunäyttely tai kuten arvostelulippukkeessa luki baby : ) Pikkuneidin tulee vielä harjoitella hampaiden näyttämistä, koska tuomarille ei niitä halua esitellä. Vaikka kovin sievät ja valkeat uudet, pysyvät hampaat ovatkin. Mun seurassa näyttää ne kivasti eli taitaa pikkuneiti vähän pelleillä lainaesittäjien kanssa ; ) Helmi on todellinen ilopilleri: Aina hyvällä tuulella ja usein näyttää, kuinka se hymyilee katsoessaan minuun.
Näin syksyllä nautimme pitkistä metsälenkeistä ja raikkaista aamuista. Loppuvuosi mennään enemmän agilitypainotteisesti sekä Helmi tietysti harjoittelee sen lisäksi misseilyä.
Missyn kanssa kävimme myös kisaamassa agilityssä ja pikkumustan vauhti sisähalleissa on ollut aivan mahtavaa. Ohjaaja vaan on aina hitusen myöhässä ja yhteisen rytmin löytäminen vie vielä aikaa. Mukavinta kuitenkin on se, että vauhtia riittää : D
Helmi puolestaan on keskittynyt misseilemään eli hän kävi Miian kanssa 28.-29.09.2012 näyttelyissä Tampereella. Molemmissa hän sijoittui 2. kunniapalkinnon kera. Nämä näytelmäthän eivät ole viel'ä virallisia, vaan kulkevat nimellä pentunäyttely tai kuten arvostelulippukkeessa luki baby : ) Pikkuneidin tulee vielä harjoitella hampaiden näyttämistä, koska tuomarille ei niitä halua esitellä. Vaikka kovin sievät ja valkeat uudet, pysyvät hampaat ovatkin. Mun seurassa näyttää ne kivasti eli taitaa pikkuneiti vähän pelleillä lainaesittäjien kanssa ; ) Helmi on todellinen ilopilleri: Aina hyvällä tuulella ja usein näyttää, kuinka se hymyilee katsoessaan minuun.
Näin syksyllä nautimme pitkistä metsälenkeistä ja raikkaista aamuista. Loppuvuosi mennään enemmän agilitypainotteisesti sekä Helmi tietysti harjoittelee sen lisäksi misseilyä.
maanantai 24. syyskuuta 2012
Syksyistä menoa ja agilityä
Syksy on tullut ja sen mukana ihanat viileät syysillat lenkkeillä koirien kanssa ja miinuksena tietysti kaatosateet ja myrskyt. Loppuvuosi meneekin pitkälle agilityn parissa ja tokoon palataan sitten ensi vuonna... Hohto ja Piina pääsivät Hau:n omaan Huippis-ryhmään, jota kouluttaa Rannikon Timo. Ensimmäinen koulutuskerta oli 22.9.2012 ja uskaltauduin kirmaamaan Piinan kanssa. Mikä mahtava fiilis, kun saa uusia ideoita koiran ohjaamiseen eikä mun tarvinnut edes rynniä. Selkä/ jalka oireili vain vähän treenien jälkeen. Hohto kirmasi Outin kanssa ja nyt pitää palata vähän taaksepäin ja tehdä Hohdolle selväksi, kuka radalla kertoo sen, minne mennään. Mukava ja antoisa koulutuskerta -innolla odotamme seuraavaa.
Hohto aloitti virallisesti agilityuransa 23.9.2012 Outin ohjastamana. Tulokseksi 3 x HYL. Lyhyt analyysi radoista: Eka radalla Hohto oli outo eikä oikein irronnut mihinkään, ohitti esteitä ja oli aika epävarman oloinen. Toinen rata oli jo varsin mallikasta menoa, vain yhden hypyn kääntyi liian hyvin eli jätti hyppäämättä ja tässä vaiheessa tassut osuivat puomille, joten siitä se hylkäys. Viimeisen radan alussa vähän virheitä, A:lta lento harjan yli ja siihen se rata oikeastaan kaatuikin... Koska sen jälkeen sekä Outi että Hohto olivat aika sekaisin. Kivaa oli kuitenkin huomata se, ettei Hohto lähtenyt kaahattamaan itsekseen vaan kuunteli, mitä sanottiin. Outi tietty unohti joissakin kohdissa hyppy-käskyt ja silloin Hoo jäi vaan katsomaan, mitä pitäisi tehdä. Varmasti vieras paikka ja vieraat esteet aiheuttivat Hoolle epävarmuutta, mutta hienosti neiti tsemppasi kuin myös ohjurikin. Sää päivän aikana oli mitä kamalin: Vettä satoi taivaan täydeltä ja ajoittain jopa vaakasuorassa eli myös tuulta riitti. Tulipahan todistettua, ettei olla sokerista ; )
Missy kävi Annan hoidossa ja on viettänyt nyt laatuaikaa äitini luona. Muutoin tämä pikkumusta riekkuisi liikaa Helmin kanssa ja nyt pitää antaa lihasten levätä. Helmi juoksee jo putkeen varsin vauhdikkaasti ja video tulee, kunhan Tia sellaisen ehtii tekemään mun kuvaamista pätkistä. Kummityttöni Jonna kävi juoksuttamassa Helmiä agissa ja hienosti sujui myös nuoremman ohjaajan kanssa Helmin putket. Missyn poissaolon aikana Hohto ja Helmi ovat löytäneet toisensa ja leikkivät varsin vauhdikkaasti ulkona kimpassa ja seuraavaksi pieni kuvapläjäys yhdeltä lenkiltä.
Mitähän tuolla tapahtuu, Helmi ihmettelee
Pihlajanmarjat olivat happamia, sienet eivät niinkään ; )
Tässä kuvassa on mun uusi taistelukaveri Hohto, joka ei ennen leikkinyt niinkään mun kanssa samoilla leluilla
Nyt me taistellaan jo ihan tosissaan ja se on kivaa
Ja vauhtia riittää kimppaleikeissä. Kun vähän kasvan, olen niin nopea, että ohitan Hoon lennossa
Jonna kävi mun kanssa yksi perjantai-ilta yöagilityssä juoksuttamassa mua putkeen ja se oli tosi hauskaa -etenkin kun sen jälkeen sai jahdata ihanaa karvakasaa
Hohto aloitti virallisesti agilityuransa 23.9.2012 Outin ohjastamana. Tulokseksi 3 x HYL. Lyhyt analyysi radoista: Eka radalla Hohto oli outo eikä oikein irronnut mihinkään, ohitti esteitä ja oli aika epävarman oloinen. Toinen rata oli jo varsin mallikasta menoa, vain yhden hypyn kääntyi liian hyvin eli jätti hyppäämättä ja tässä vaiheessa tassut osuivat puomille, joten siitä se hylkäys. Viimeisen radan alussa vähän virheitä, A:lta lento harjan yli ja siihen se rata oikeastaan kaatuikin... Koska sen jälkeen sekä Outi että Hohto olivat aika sekaisin. Kivaa oli kuitenkin huomata se, ettei Hohto lähtenyt kaahattamaan itsekseen vaan kuunteli, mitä sanottiin. Outi tietty unohti joissakin kohdissa hyppy-käskyt ja silloin Hoo jäi vaan katsomaan, mitä pitäisi tehdä. Varmasti vieras paikka ja vieraat esteet aiheuttivat Hoolle epävarmuutta, mutta hienosti neiti tsemppasi kuin myös ohjurikin. Sää päivän aikana oli mitä kamalin: Vettä satoi taivaan täydeltä ja ajoittain jopa vaakasuorassa eli myös tuulta riitti. Tulipahan todistettua, ettei olla sokerista ; )
Missy kävi Annan hoidossa ja on viettänyt nyt laatuaikaa äitini luona. Muutoin tämä pikkumusta riekkuisi liikaa Helmin kanssa ja nyt pitää antaa lihasten levätä. Helmi juoksee jo putkeen varsin vauhdikkaasti ja video tulee, kunhan Tia sellaisen ehtii tekemään mun kuvaamista pätkistä. Kummityttöni Jonna kävi juoksuttamassa Helmiä agissa ja hienosti sujui myös nuoremman ohjaajan kanssa Helmin putket. Missyn poissaolon aikana Hohto ja Helmi ovat löytäneet toisensa ja leikkivät varsin vauhdikkaasti ulkona kimpassa ja seuraavaksi pieni kuvapläjäys yhdeltä lenkiltä.
Mitähän tuolla tapahtuu, Helmi ihmettelee
Pihlajanmarjat olivat happamia, sienet eivät niinkään ; )
Tässä kuvassa on mun uusi taistelukaveri Hohto, joka ei ennen leikkinyt niinkään mun kanssa samoilla leluilla
Nyt me taistellaan jo ihan tosissaan ja se on kivaa
Ja vauhtia riittää kimppaleikeissä. Kun vähän kasvan, olen niin nopea, että ohitan Hoon lennossa
Jonna kävi mun kanssa yksi perjantai-ilta yöagilityssä juoksuttamassa mua putkeen ja se oli tosi hauskaa -etenkin kun sen jälkeen sai jahdata ihanaa karvakasaa
lauantai 15. syyskuuta 2012
Syksy on saapunut
Kesä on mennyt ja paluu arkeen niin töiden kuin treenienkin suhteen on tapahtunut. Missy käy lokakuuhun asti ohjatuissa agiharkoissa, jonka jälkeen siirrymme omatoimi- ja ulkopuolisten harkkaamiseen. Piirinmestaruuskisat menivät meiltä ohi, koska jostain kehitin itselleni kovan allergiakohtauksen tai lyhyen flunssan : / Kisa-aamuna ei lähtenyt ääntä, silmät olivat turvonneet melkein umpeen ja hengitys oli kovin vaikeaa, joten jouduin jättämään ne kisat väliin. Harmitus! Nyt ilmoittelen sitten innolla Missyä uusiin agikisoihin ja seuraavaksi starttaamme Purinalla 30.9.2012 neljän radan verran.
Piina ja Hohto ovat saaneet harkata agia Outin ohjastamana keskimäärin kerran viikossa. Kokeilin yhden kerran ohjata molempia ja selkä sekä jalka olivat heti sen verran kipeitä, että itse aloitan isojen kanssa treenaamisen hyvin, hyvin, hyvin pienin askelin.
Helmi kasvaa ja voi hyvin. Pentukarva vaihtuu koko ajan ja se tietää sitä, että kotimme on täynnä mustia karvakasoja. Hampaat ovat vaihtuneet ja kaikki löytyivät suusta : ) Helmi pääsi schipperkejen agilityleirille Miian mukana ja syyskuussa hän pääsee Miian kera myös pentunäyttelyyn Tampereelle. Helmi sai uuden leikkikaverin hyvä ystäväni Katin uudesta bc-pennusta Kapasta. Yhteisleikit sujuivat varsin mallikkaasti ja tokoakin varmasti alamme treenaamaan yhdessä ; )))
Missy poseeraa
Helmistä on kasvanut varsin kaunis neiti
Helmi ja Kappa tutustumassa
Piina ja Hohto ovat saaneet harkata agia Outin ohjastamana keskimäärin kerran viikossa. Kokeilin yhden kerran ohjata molempia ja selkä sekä jalka olivat heti sen verran kipeitä, että itse aloitan isojen kanssa treenaamisen hyvin, hyvin, hyvin pienin askelin.
Helmi kasvaa ja voi hyvin. Pentukarva vaihtuu koko ajan ja se tietää sitä, että kotimme on täynnä mustia karvakasoja. Hampaat ovat vaihtuneet ja kaikki löytyivät suusta : ) Helmi pääsi schipperkejen agilityleirille Miian mukana ja syyskuussa hän pääsee Miian kera myös pentunäyttelyyn Tampereelle. Helmi sai uuden leikkikaverin hyvä ystäväni Katin uudesta bc-pennusta Kapasta. Yhteisleikit sujuivat varsin mallikkaasti ja tokoakin varmasti alamme treenaamaan yhdessä ; )))
Missy poseeraa
Helmistä on kasvanut varsin kaunis neiti
Helmi ja Kappa tutustumassa
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)











