Joulurauhaa

Näin se alkaa taas olla ohi, meinaan joulupyhät vuodelta 2012: Syömistä, lahjoja, ulkoilua ja ihan vaan olemista. Täydellistä!

Missy on kärsinyt ehkä eniten kovista pakkaisista. Tämä pikkumusta kun nauttii ennen kaikkea lämmöstä: Kesäisinkin hän hakeutuu auringon paisteeseen makaamaan, vaikka lämpöä olisi yli 40 astetta. Helmi puolestaan juoksee isojen ruskeiden perässä syvässä lumihangessa innoissaan, kuin olisi sitä aina tehnyt. Hohto ja Piina nauttivat lumesta ja siellä peuhaamisesti eli selkeästi laumamme uusin jäsen on nämä lumitavat omaksunut heiltä. Harkkaaminen kaikessa on ollut tauolla ja olemme vain nauttineet yhdessä olosta (tähän tosin on eniten vaikuttanut huono ajosää sekä pakkaset).

Tähän loppuun vielä muutama kuva joulun ajalta (Helmin kertomana):

Isot ruskeet eli Piina ja Hohto rakastavat lunta. Niitä ei ollenkaan haittaa, vaikka naamakin olisi täynnä lunta. Hassuja kavereita!

Mun paras painikaveri ei tykkää yhtään olla ulkona pakkasella. Aina se menee vaan ulkoiluttajan jalkoihin istumaan ja katsoo sillä ilmeellä, että mennään jo takaisin lämpöiseen kotiin.

Minä viihdyn kyllä hyvin Hohdon kanssa lumessa ja meillä on aina tosi kivaa : ) Muakaan ei haittaa yhtään, vaikka naamakin olisi täynnä lunta. Ja lumi maistuukin muuten tosi hyvältä.

Meillä on kotona joulukuusi ja meidät käskettiin kaikki sen juurelle. Sit meistä otettiin monta kuvaa ja saimme paljon herkkuja. Tää olikin mun eka joulu ja se tuntuu tosi kivalta!

Lomafiiliksiä ja "suojelua"

Pakkasen laskettua pääsimme tänään jo metsään ulkoilemaan. Missy ja Helmi juoksivat metsässä ja iltapalan jälkeen väsy iski. Piina ja Hohto voivat hyvin äitini hoidossa ja nauttivat lähimetsässä juoksemisesta.

Helmistä onkin kehittynyt oikea suojelukoira: Kun en eilen ollut paikalla ja tänne tuli Aira kylään, oli Helmi haukkunut koko ajan tätini edessä Airaan päin. Missy puolestaan kyhräsi Airan vieressä rapsutettavana. Tänään olin itse kotona ja Helmin käytös oli aivan toisenlainen: Pari pöhinää, jonka jälkeen meni Airan hellittäväksi. Ja siis tämä käytös on toistunut muutamassa muussakin yhteydessä... ehkä se on vaan niin, että Helmi kokee saavansa suojella kaikkia muita tunkeilijoilta paitsi minua. Hänen mielestään minä varmaan osaan suojella itse itseäni. Mielenkiintoinen pikku Helmi Helmiäinen ; ) Tähän loppuun muutama kuva päivän touhuista Helmin kertomana.

Ja nyt me mennään

Mua voisi vaikka kutsua metsän pedoksi.

Mun mun "isosiko" Missy osaa jo poseerata oikein hienosti. Itse en oikein vielä malta pysyä paikallani käskystä, ainakaan lumisessa metsässä.

Lenkin jälkeen meille iski aikas väsy ja Missy onkin tosi kaunis, etenkin väsyneenä ; )

Koska olen nuori ja energinen, maistui mulle hetken aikaa herkkuluu lenkin jälkeen...












kunnes väsy iski minullekin : )

Itsenäisyyspäivä pakkastunnelmissa (-23)

Taas on päivitykset jääneet tämän arkielämän kiireisiin :( Parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Aluksi tärkeimmät: Helmin juoksu alkaa vihdoin olla ohi ja alamme päästä normaaliin arkirytmiin sekä treenaamaan agia. Jihuu!

Piina kävi pari viikonloppua sitten kisaamassa Outin kanssa neljä starttia. Kaikki radat olivat sujuvia, vaikkei nollia vielä tullutkaan... Eka rata oli hurjan vaikea, vain 5 nollaa yli 60 osallistujasta. Piina ja Outi suorittivat kinkkiset kohdat loistavasti, mutta harmillisesti Piina lähti ennen vikaa väliä kepeiltä ja siitä heille hyl. Muilla radoilla muutamia kieltoja ja yksittäisiä rimoja, ei mitää räiskimistä. Oli niin hienoa katsoa sujuvaa ja vauhdikasta menoa : D Pakkaset ovat nyt häirinneet treenaamista, mutta sitä jatketaan heti ilman lämmettyä. Tokoliikkeitäkään mun ykköskoira ei ole unohtanut.

Hohtokin on päässyt vähän agiliitämään seka tokoilemaan. Viimeksi nuori neiti oli varsin pätevä seuraamisessa vaikeiden häiriöiden alla ja tästä mulle tulo tooooosi hyvä mieli. Missyn kanssa jatketaan kisaamista agissa tammikuussa, kun liukastumiseni vuoksi jalka on vähän taas oireillut, niin on pitänyt ottaa vähän varovaisemmin.

Itsenäisyypäivää lähdimme juhlistamaan pikkumustien kanssa Joensuuhun. Paljon piti ulkoilla metsässä, mutta pakkaset ovat sotkeneet nämä suunnitelmat. Onneksi vkonlopuksi on ennustettu jo lauhempaa säätä kuin nyt. Helmillä on treffit pikkuvillakoira Aksun kanssa ja yritän saada tapaamisesta muutaman kuvan. Helmi sai juoksujensa aikana myös uuden ystävän, kaveri-Sonjan kääpiösnautseri Nasun. Heillä olikin oikein hauskaa yhdessä telmiessä.

Yritän näin loman aikana vielä miettiä koirille tavoitteita ensi vuodeksi tai viimeistään se on tehtävä joululoman aikana.

Helmistä tuli nainen 16.11.2012

Meidän pentu, pieni kulta alias Helmi päätti sitten aikuistua oikein kertaheitolla ja aloittaa juoksun. Ulkona maailman hajut kiinnostavat todella paljon ja sisällä pikkuneiti nuolee itseään tosi usein, pitää siis kodin siistinä ;) Ja tämä oli päivityksen arvoinen asia, jos mikä! Ja loppuun muutama kuva meidän "isosta neidistä"

Olen oppinut istumaan jo varsin mallikkaasti -joskus mua luullaan patsaaksi

Mun kaveri Hohto on hyvä illistämään ja sillä on melkein yhtä pitkä kieli kun mulla

Ja kun Hohto illistää, ehdin varastaa sen ison luun... Kun mulle tarjotaan aina vaan pieniä luita

Varastan myös pitkät ja isot lelut muilta kavereiltani, kun nekin mulla on paljon pienemmät -vaikka olen kooltani ehkä pieni, niin mieleni ja tahtoni ovat suuria ; )

Pentuiluja, tokoa ja agia

Lumi oli ja tuli eli normaali syyssää on saapunut takaisin : Vettä ja pimeää, mutta se ei ole meidän harrasamista haitannut.

Helmi pääsi viime lauantaina eli 10.11.2012 Mustin ja Mirrin pentutapaamiseen. Pikkuneiti painoi 3,8 kg ja kaikkien mielestä oli varsin kompakti pakkaus. Helmi käyttäytyi oikein hienosti kaikkien kanssa ja parhaiten leikit maittivat pienen, valkoisen pennun kanssa. On se vaan hauskan näköistä, kun musta ja valkea pyörivät ja hyörivät niin, ettei erota, missä on toisen pää ja toisen häntä. Saimme kotiin viemisiksi pussin Nutron penturuokaa, jota esittelemässä olikin vanha tuttuni Santeri Kirkkonummelta. Olipas hauska yhteentörmäys.

Sunnuntaina otin itseäni niskasta kiinni ja kävin pitkästä aikaa kunnolla tokoilemassa. Piina oli taas vaan yksinkertaisesti niin hieno eikä välittänyt isoistakaan häiriöistä mitään. Nimittäin lähetettyäni Piinan merkille ennen ruutuun menoa päätti suuri rusakko juosta juuri siitä Piinan ja ruudun välistä... Mitä Piinuska tekikään -juoksi suoraan ruutuun. Mun sydämeni koira <3 Hohto pääsi myös tottistelemaan ja ruutu meni jälleen heti oikein ja paikkakin takareunassa alkaa olla varma. Nyt vaan kaukokäskyjä ja tunnaria treenaamaan, niin sitähän vaikka voisi mennä kokeisiin.

Missy loisti puolestaan agissa Purinan uudella pohjalla. Vauhtia riitti ja nyt myös aivot olivat mukana eli pikkumusta malttoi kuunnella mun ohjauksia ja käskytystä. Häntä matalana tämä pieni riiviä painoi esteeltä toiselle ja minä vaan iloisena yritin pysyä perässä. Lisäksi olemme lenkkeilleet syksyisessä metsässä ja harmi vaan, että pimeä tulee niin nopeasti, ettei ehdi ottaa valokuvia koirien seikkailuista.

Helmi ja Missy nauttivat toistensa seurasta leikkien. "Ja hei, me tiedetään, että tää on ihmisten sohva ; ) "

"Kappa-akveri joutui meidän kanssa välillä vähän pulaan... Kun piiritettiin se molemmilta puolilta eikä pikkuinen osannut päättää, kumman kaa ois juossut."

"Lopuksi mun "isosisko" Missy päätti näyttää vähän kieltä laumamme johtajalle, koska se vaan hääräsi kameran kanssa eikä antanut meille tarpeeksi nameja."

Ensilumi tuli

Helmin mielestä lumi on maailman hauskin asia -vauhtia ja intoa juosta riittää. Mun jalka on jälleen vähän oireillut, joten harrastaminen on jäänyt vähemmälle. Piina ja Hohto ovatkin saaneet mennä agilityä Outin kanssa ja hienosti yhteinen sävel on löytynyt. Hetkittäin Piinan meno Outin kanssa saa oikein ihon kananlihalle, koska niin upealta se näyttää. Missyn kanssa olemme treenanneet kerran viikossa ja tuon jalan vuoksi en ole pikkumustaa kisoihin ilmonnut. Helmi osaa jo putken oikein vauhdilla.

Helmi kävi näyttelyssä Lahdessa, mutta oli ilkeällä tuulella Tian esittäessä itsepäistä pikkumustaa. Helmi oli oikutellut tuomarille pöydällä ja nyt yritämme miettiä päämme puhki, miksi se sellaista tekee. Kotona neiti on oikea kullan nuppu ja hyvänmielen tuoja : )

Eilen tapasimme Paulan kanssa Leppävaaran urheilupuistossa ja hän otti ison kasan kuvia mun laumasta. Oikein ihania otoksia! Suuri kiitos Paulalle! Tähän loppuun muutama kuva ja linkki sivustolle, jossa on lisää kuvia. Linkki: Kuvia 27.10.2012

Hohto

Piina

Helmi

 Missy

Leikkiä

Syyskuulumisia

Nettiongelmat jatkuvat, joten blogin päivittäminen on pahasti jäljessä kaikesta siitä kivasta, mitä tässä on ehtinyt tapahtumaan... Tärkein tietysti ensimmäiseksi: Piina on 8.10.2012 lähtien virallisesti FI TVA Eyespy Olympia : D Hurjan hienoa! Nyt Piina saa keskittyä loppuvuoden agilityyn joko Outin tai minun ohjaamana. Outi käväisikin jo kisaamassa Piinan kanssa muutaman radan omissa kisoissamme. Vielä ei menestystä tullut, mutta hyviä osuuksia oli jokaisella radalla ja viimeinen rata oli jo oikein mallikasta menoa. Hohto on saanut myös aksata Outin kanssa, tavoitteena on ollut lisätä hallintaa eli vähennetään kuumumista radalla. Hyvin ovat nämäkin harkat lähteneet käyntiin.

Missyn kanssa kävimme myös kisaamassa agilityssä ja pikkumustan vauhti sisähalleissa on ollut aivan mahtavaa. Ohjaaja vaan on aina hitusen myöhässä ja yhteisen rytmin löytäminen vie vielä aikaa. Mukavinta kuitenkin on se, että vauhtia riittää : D

Helmi puolestaan on keskittynyt misseilemään eli hän kävi Miian kanssa 28.-29.09.2012 näyttelyissä Tampereella. Molemmissa hän sijoittui 2. kunniapalkinnon kera. Nämä näytelmäthän eivät ole viel'ä virallisia, vaan kulkevat nimellä pentunäyttely tai kuten arvostelulippukkeessa luki baby : ) Pikkuneidin tulee vielä harjoitella hampaiden näyttämistä, koska tuomarille ei niitä halua esitellä. Vaikka kovin sievät ja valkeat uudet, pysyvät hampaat ovatkin. Mun seurassa näyttää ne kivasti eli taitaa pikkuneiti vähän pelleillä lainaesittäjien kanssa ; ) Helmi on todellinen ilopilleri: Aina hyvällä tuulella ja usein näyttää, kuinka se hymyilee katsoessaan minuun.

Näin syksyllä nautimme pitkistä metsälenkeistä ja raikkaista aamuista. Loppuvuosi mennään enemmän agilitypainotteisesti sekä Helmi tietysti harjoittelee sen lisäksi misseilyä.

Syksyistä menoa ja agilityä

Syksy on tullut ja sen mukana ihanat viileät syysillat lenkkeillä koirien kanssa ja miinuksena tietysti kaatosateet ja myrskyt. Loppuvuosi meneekin pitkälle agilityn parissa ja tokoon palataan sitten ensi vuonna... Hohto ja Piina pääsivät Hau:n omaan Huippis-ryhmään, jota kouluttaa Rannikon Timo. Ensimmäinen koulutuskerta oli 22.9.2012 ja uskaltauduin kirmaamaan Piinan kanssa. Mikä mahtava fiilis, kun saa uusia ideoita koiran ohjaamiseen eikä mun tarvinnut edes rynniä. Selkä/ jalka oireili vain vähän treenien jälkeen. Hohto kirmasi Outin kanssa ja nyt pitää palata vähän taaksepäin ja tehdä Hohdolle selväksi, kuka radalla kertoo sen, minne mennään. Mukava ja antoisa koulutuskerta -innolla odotamme seuraavaa.

Hohto aloitti virallisesti agilityuransa 23.9.2012 Outin ohjastamana. Tulokseksi 3 x HYL. Lyhyt analyysi radoista: Eka radalla Hohto oli outo eikä oikein irronnut mihinkään, ohitti esteitä ja oli aika epävarman oloinen. Toinen rata oli jo varsin mallikasta menoa, vain yhden hypyn kääntyi liian hyvin eli jätti hyppäämättä ja tässä vaiheessa tassut osuivat puomille, joten siitä se hylkäys. Viimeisen radan alussa vähän virheitä, A:lta lento harjan yli ja siihen se rata oikeastaan kaatuikin... Koska sen jälkeen sekä Outi että Hohto olivat aika sekaisin. Kivaa oli kuitenkin huomata se, ettei Hohto lähtenyt kaahattamaan itsekseen vaan kuunteli, mitä sanottiin. Outi tietty unohti joissakin kohdissa hyppy-käskyt ja silloin Hoo jäi vaan katsomaan, mitä pitäisi tehdä. Varmasti vieras paikka ja vieraat esteet aiheuttivat Hoolle epävarmuutta, mutta hienosti neiti tsemppasi kuin myös ohjurikin. Sää päivän aikana oli mitä kamalin: Vettä satoi taivaan täydeltä ja ajoittain jopa vaakasuorassa eli myös tuulta riitti. Tulipahan todistettua, ettei olla sokerista ; )

Missy kävi Annan hoidossa ja on viettänyt nyt laatuaikaa äitini luona. Muutoin tämä pikkumusta riekkuisi liikaa Helmin kanssa ja nyt pitää antaa lihasten levätä. Helmi juoksee jo putkeen varsin vauhdikkaasti ja video tulee, kunhan Tia sellaisen ehtii tekemään mun kuvaamista pätkistä. Kummityttöni Jonna kävi juoksuttamassa Helmiä agissa ja hienosti sujui myös nuoremman ohjaajan kanssa Helmin putket. Missyn poissaolon aikana Hohto ja Helmi ovat löytäneet toisensa ja leikkivät varsin vauhdikkaasti ulkona kimpassa ja seuraavaksi pieni kuvapläjäys yhdeltä lenkiltä.

Mitähän tuolla tapahtuu, Helmi ihmettelee

Pihlajanmarjat olivat happamia, sienet eivät niinkään ; )

Tässä kuvassa on mun uusi taistelukaveri Hohto, joka ei ennen leikkinyt niinkään mun kanssa samoilla leluilla

Nyt me taistellaan jo ihan tosissaan ja se on kivaa

Ja vauhtia riittää kimppaleikeissä. Kun vähän kasvan, olen niin nopea, että ohitan Hoon lennossa

Jonna kävi mun kanssa yksi perjantai-ilta yöagilityssä juoksuttamassa mua putkeen ja se oli tosi hauskaa -etenkin kun sen jälkeen sai jahdata ihanaa karvakasaa

Syksy on saapunut

Kesä on mennyt ja paluu arkeen niin töiden kuin treenienkin suhteen on tapahtunut. Missy käy lokakuuhun asti ohjatuissa agiharkoissa, jonka jälkeen siirrymme omatoimi- ja ulkopuolisten harkkaamiseen. Piirinmestaruuskisat menivät meiltä ohi, koska jostain kehitin itselleni kovan allergiakohtauksen tai lyhyen flunssan : / Kisa-aamuna ei lähtenyt ääntä, silmät olivat turvonneet melkein umpeen ja hengitys oli kovin vaikeaa, joten jouduin jättämään ne kisat väliin. Harmitus! Nyt ilmoittelen sitten innolla Missyä uusiin agikisoihin ja seuraavaksi starttaamme Purinalla 30.9.2012  neljän radan verran.

Piina ja Hohto ovat saaneet harkata agia Outin ohjastamana keskimäärin kerran viikossa. Kokeilin yhden kerran ohjata molempia ja selkä sekä jalka olivat heti sen verran kipeitä, että itse aloitan isojen kanssa treenaamisen hyvin, hyvin, hyvin pienin askelin.

Helmi kasvaa ja voi hyvin. Pentukarva vaihtuu koko ajan ja se tietää sitä, että kotimme on täynnä mustia karvakasoja. Hampaat ovat vaihtuneet ja kaikki löytyivät suusta : ) Helmi pääsi schipperkejen agilityleirille Miian mukana ja syyskuussa hän pääsee Miian kera myös pentunäyttelyyn Tampereelle. Helmi sai uuden leikkikaverin hyvä ystäväni Katin uudesta bc-pennusta Kapasta. Yhteisleikit sujuivat varsin mallikkaasti ja tokoakin varmasti alamme treenaamaan yhdessä ; )))

Missy poseeraa

 Helmistä on kasvanut varsin kaunis neiti

Helmi ja Kappa tutustumassa

Kimppalenkkejä ja tärkeitä päätöksiä

Koirien kanssa ollaan keskitytty metsälenkkeihin ja mukaviin ulkoiluihin. Sivussa tehty vähän agia ja vielä vähemmän tokoa... välillä on hyvä vaan olla ja nauttia syksyisistä illoista. Loppuun laitan muutaman kuvan viime viikon kimppalenkiltä, jonne Hohto ja Helmi pääsivät osallistumaan.

Tärkeitä päätöksiäkin on kisaamisen ja lajien suhteen tässä parin viikon kuluessa tehty... Piinan kanssa treenaamme nyt loppusyksyn pääsääntöisesti agia ja toko pidetään vaan "muistissa". Tammikuussa sitten aktivoidaan jälleen tokotreenaaminen, että ensi vuonna päästään kisaamaan edes muutama tokokoe. Eli tämän syksyn piirinmestaruustokot jätän suosiolla väliin -palo kokeisiin puuttuu, vaikka treenaaminen onkin kivaa ja tupakka-tunnari etenee hurjalla vauhdilla. Tva-hakemus on laitettu Kennelliittoon ja se oli tän vuoden tavoite tokossa, ni näillä mennään.

Hohdon kanssa tavoitteena olisi päästä kisaamaan agissa ja ehkäpä Outi suostuisi mun nuorta neitiä siinä ohjaamaan. Oma selkä/ jalka ei oikein kestä Hohdon vauhdissa ; ) Tokoiluja jatketaan pienin askelin ja voi-luokka on tavoitteena sitten vasta syksyllä 2013 eli agi olkoon myös Hoon päälaji syksyn, talven ja ensi kevään ajan.

Missyn kanssa tavoitteena olisi saada sm-nollat kasaan agilityssä sekä varmuutta siihen, että pikkumusta etenee radalla vauhdilla oli sää/ kisapaikka/ kisaseura jne. mitä tahansa. Helmi saa käydä näyttelyissä ja harjoitella pikkasen sekä agia että tokoa. Tässä vaiheessa lähinnä putkea, siivekkeiden kiertoa lelun perässä ja kosketuskeppiä. Seuraavasta puolesta vuodesta on siis tulossa varsin agi-painotteinen : D

Yhteisillä lenkeillä on kivaa, koska ihmisillä on aina mukana nameja ja kaikenmakuisia herkkua. Me osataan kerjätä niitä tosi taitavasti

Ollaanko vähän samiksia? (Edi ja Hohto)

Me juniorit viihdytään paljon yhdessä (Ludde ja Helmi)

Ja välillä on mukava juosta ihan oman lauman kesken

Helmi videon tähtenä

Helmin handleri Tia teki upean videon Helmi helmiäisen näyttelytreeneistä sekä itse näyttelystä ja vähän muustakin. Halusin ladata sen heti myös tänne kaikkien nähtäväksi : )

Helmi Kaivopuiston näyttelyssä

Tänään oli SE suuri päivä eli Helmin ensimmäinen oikea näyttely, tosin vielä pentuluokassa. Huh, kun mua jännitti sekä Helmin että handleri Tian puolesta. Kaikki sujui hienosti ja Helmi käyttäytyi upeasti : ) Menestystä ei tällä kertaa tullut, mutta hienoa esiintymistä ja kehuja tuomarilta. Tuomarina schipperkeillä toimi Rainer Vuorinen ja hän arovsteli Helmin kehuvin sanoin: "Erittäin hyvät mittasuhteet. Kaunis pennun pää. Kauniit silmät ja pienet korvat. Hyvin kehittynyt runko. Karha karva. Hyvät yhdensuuntaiset liikkeet. Ja Helmi tuli siis 3. pentuluokassa. Voittaja ja kakkonen olivat yli kuukauden vanhempia ja huomattavasti kehittyneempiä kuin meidän pieni, musta salama. Helmin menoa se ei kuitenkaan haitannut : ))) Ja tietysti suurin kiitos kuuluu Helmin handleri Tialle, joka varmoin ottein piti pennun kanssa kehässä hauskaa!

Paikalla oli paljon tuttuja kesäpäiviltä, leireiltä ja skipittelystä. Oli mukava jutella kaikkien kanssa ja kysyä näyttelyasioista itseä kokeneemmilta. Muistaakseni taisin edellisen kerran olla näyttelyssä ehkä vuonna 2002 dobermanni Saran kanssa ja sen jälkeen olen onnistunut nuo näyttelytapahtumat kiertämään. Tänään oli kyllä sen verran mukavaa, että voisinpa lähteä toistekin : ) Lopuksi Helmi kertokoon kuvien kera kokemuksistaan...

Pääsin tänään näyttelyyn Keesin ja Tian kanssa

Mun piti seisoa, juosta ja olla pöydällä. Uusia (kovia) hampaitani en olisi halunnut näyttää tuomarille, mutta pakkohan se oli... Osasin seisoa hienosti ja välillä maltoin ravatakin. Muut pennut oli kyllä mua paljon isompia, kasvaisinpa äkkiä ja saisin aikuisen turkin...

Lopuksi sain leikkiä itseäni viikon nuoremman rotukaverin kanssa ja meillä olikin tosi kivaa. Ollaan kyllä leikitty jo aiemminkin kesäpäivillä ja taidettiinpa tavata skipittelyissäkin : )

Mun poikakaveri Keesi osasi seisoa jo oikein hienosti ja muutenkin koko esiintyminen oli tosi upeaa... mulla on siis vielä harjoiteltavaa.

ja Keesi olikin uroksista paras sekä VSP : D

Puuhaa riittää

Töihin on aina loman jälkeen palattava ja tänä vuonna aikatulutukset meni multa ohi... kääk, huomaan touhuilevani koirien kanssa iltaisin kaikenlaista ja kotona olen vasta yömyöhään. Eipä juuri ehdi kuulumisia päivittelemään enää arki-iltaisin.

Helmi on päässyt leikkimään ja hihnalenkille Ludden kanssa joitakin kertoja ja lopussa muutamia kuvia kavereiden rajuista telmimisistä. Keesi on yhä Helmin poikaystävä, joka on helppo bongata mistä tahansa, missä Tia Keesin kanssa on paikalla eli yleensä perjantai-iltaisin Vuokkoset-areenalta. Helmi juoksee suoraa putkea lelun perässä tosi lujaa kuin myös isojen perässä nurmella. Helmin uusi nimi onkin Musta salama ; ) ja tuon vauhdin kun saisi siirrettyä agiin kokonaisuudessaan. Ensi sunnuntaina meidän pikkuinen pääsee ensimmäiseen oikeaan pentunäyttelyyn Tian handlaamana. Hui... ku alkaa jo jänskättämään!

Missy jatkaa agilityn parissa ja vauhtia treeneissä riittää. Kotona hän vastaa Helmin leikittämisestä : ) Nyt pitäisi vaan minun tormistautua ja katsoa sagin kisakalenteria sekä alkaa kisaamaan Missyn kanssa aktiivisesti. Hohto puolestaan saa tokoilla ja käydä agissa Outin ohjastamana. Kivasti alkaa sujumaan ja meidän neiti alkaa olla kisavalmis agissa. Tokossa ei vielä vähään aikaan... tunnari, kaukokäskyt ja ruutu ovat vielä vaiheessa.

Piinakin on saanut agiliitää Outi ohjaksissa ja kivasti alkaa yhteistyö sujumaan. Piina kun on vähän erityyppinen ohjattava kuin bc:t normaalisti. Mun itsenäinen kulta! Sekä Hohto että Piina pääsivät HAU:n huippisryhmään, johon Rannikon Timo tulee kouluttamaan meitä ajoittain ja Ville Liukka toimii toisena kouluttajana. Hauskaa! Missyn kanssa jäämme sen vuoksi pois talvikaudeksi torstain treeniryhmästä.

Kävimme myös tokokokeessa Vantaalla ja olipas kokemus : 3-tulos ja sijoituksena 2/6. Ohessa lyhyesti koonti kisoista, joissa tuomarina toimi Pirkko Bellaqui.

1. Istuminen 9: Tuomarin mukaan läähätti niin paljon, että näytti levottomalta (huom. lämmintä oli yli 25 astetta)
2. Maassamakuu 9,5: Vähän hitaasti nousi ylös
3. Seuraaminen 7,5: Yksi perusasento vino ja liian tiivis käännöksissä
4. Z-kuvio 6: Istuminen jäi (taas) tekemättä
5. Luoksetulo 5: Normi Piinaa (tuomarin mieleen ei yhtään)
6. Ruutu 8,5: Ajautui takareunasta yli, joten jouduin antamaan toisen ohjauskäskyn -hyvin kuunteli ohjausta ja meni täydellisesti (tuomarikin kehui)
7. Ohjattu noutaminen 8: Meinasi ajautua kehänauhamerkille ja nosti vähän levottomasti
8. Metallinouto 8,5: Luovutti suu auki
9. Kaukokäskyt 5,5: Tuomarin mukaan oli liikkunut vähän kolmessa vaihdossa (kun palasin koiran luo, niin Piina oli tullut eteenpäin max 10 cm... luulin liikkeen menneen hyvin)

Pisteitä 212 eli pientä hiomista riittää jokaisessa liikkeessä... Nyt totaalinen viikon tokotauko ja treenisuunnitelma valmiiksi, jos päätän osallistua piirinmestaruuksiin. Loppuun vielä joitain kuvia menneeltä ajalta Helmin kertomana.

Leikkiminen on rajua puuhaa

ja välillä pääsen ihan Ludden niskan päälle

ja pian pääsen koirien missikisoihin ja tietysti niihin pitää vähän harjoitella. Tia on kiva ja antaa mulle paljon nameja sekä kehuu mua koko ajan... Tää onkin ihan kivaa puuhaa!

Missy opettaa mulle kaikenlaista, kuten kiipeämään isoille kiville. Meillä on kivaa yhdessä!

kuten Missyn ilmekin sen jo kertoo : )

Agilityä Vihdissä Missyn kanssa

Tänään avasimme Missyn kanssa tämän vuoden agikisaamisen ns. virallisesti. Juhannuskisoja ei lasketa, koska siellä tärkeintä on mukavien ihmisten tapaaminen ja yhdessäolo. Kisat alkoivat hyppyradalta, jolta Missylle tulokseksi 0 ja sij. 12. Yksi huiman pitkä kaarre rataan mahtui eikä pikkumusta ollut oikein kuulolla kuin vasta ihan ennen radan päättymistä.

Toinen rata (agi) ja tulokseksi Hyl: Missy vaan päätti mennä putkeen ja kun käskin sitä, painoi korvat luimuun, hännän alas ja täysillä sinne putkeen, mihin ei saanut mennä... Vauhtia riitti ja useita vaikeita kohtia Missy selvitti hienosti. Tuo korvien kiinnilaittaminen on tyypillistä silloin, jos olen ohjauksessa vähänkin myöhässä aiemmin... ni pikkuinen kostaa heti. Että sellaista tällä kertaa ; )

Kolmas rata (agi) oli tuhoon tuomittu jo ennen radan alkamista... Juuri kun odottelimme vuoroamme, päätti Missy alkaa kakkaamaan. Meitä kuulutettiin radalle ja mie yritin kovin huutaa, että ottaisivat seuraavan lähtijän ennen meitä, mutta ei... Odotetaan teitä... Ja siinä kakkakiireessä unohdin koko radan : /// Pitkälle selvisimme alitajunnalla, mutta loppuosassa rataa kadotin seuraavan hypyn totaalisesti ja seisoskelin vaan, että mikähän on seuraava este... Ja Missy löysi väärän hypyn ; ) Hauskaa oli koko rahan edestä ja hienosti pikkumusta jaksoi kaikki kolme rataa. Myös vauhti säilyi hienosti kaikilla radoilla. Nyt siis ensi vuoden sm-kisanollatili on avattu ja molemmat meistä tahtovat lisää kisoja.

Tokoilua 8.8.2012 Forssassa: Piinasta FI TVA

Viikonlopun nollatun kokeen jälkeen oli mukava päästä uudestaan kokeeseen, lähinnä tarkistamaan paikallaolojen tila. Pysyykö Piina paikallaan vai jäikö viime viikon tapahtumista jotain mieleen. Eikä reissu Forssaan ollut sitten ollenkaan turha: Piinalle pisteitä 264 ja 1.tulos eli samalla neidille koulutustunnus TK4 ja nyt vaan hakemaan FI TVA -arvoa : ))) Hyvä Piina! Tuomarina kokeessa toimi Tiina Heino, joka hoiti tuomarin tehtävät oikein mallikkaasti ja hyvällä huumorilla. Tunnelmalla on paljon merkitystä siihen, millainen fiilis kokeesta jää. Mielestäni hän oli erityisen tiukka noutoliikkeissä eli ei pienintäkään kapulan liikuttamista sallittu. Ja hyvä niin, tietää itsekin, mitä jatkossa harjoiteltava enemmän.

Ohessa pisteet kommentteineen:
1. Paikalla istuminen 10: Ei erikoista
2. Paikalla makaaminen 9: Oli liikauttanut tassua ja siitä pisteen menesty
3. Seuraaminen 8: Alussa kyttäsi vähän merkkejä, koska kisa alkoi ruudulla ja Z:lla, joiden jälkeen siis seuraaminen ja Piina oli alussa varma, että seuraavaksi tulee ohjattu nouto.
4. Z-kuvio 6: Annoin vahingossa kaksi seiso-käskyä eli mun moka ; )
5. Luoksetulo 8,5: Yllättävän hyvällä vauhdilla (Piinaksi) tuli ja puhtaat pysähdykset
6. Ruutu 10: Täydellinen suoritus -oli mieletön vauhti ja meni niin takaosaan, että tuomari joutui tarkistamaan, oliko sisällä ja siellähän se oli :)
7. Ohjattu nouto 8: Kaunis suoritus, korjasi kerran otetta ja siitä pistevähennykset
8. Metallinouto 6: Heitin liian kovaa ja kapula vieri ties minne asti -Nostaessaan kapulaa Piina pudotti sen ja tästä pistevähennykset. Loppuosa oli hyvä.
9. Tunnistusnouto 6: Pisteitä meni siitä, kun liikutti väärän kapulan takajalallaan rivistä pois ja puri vähän kapuaa (pienen pienet hampaanjäljet)
10. Kauko-ohjaus 10: Puhtaat, hienot vaihdot :)

Eli FI TVA Eyespy Olympia : DDD

Piinan kertomaa:
Tältä näyttää tva-arvon saanut kaunokainen

 ja tältä musta nyt tuntuu : )

Piina EVL-kokeessa: Ei tulosta

Piina pääsi pitkästä aikaa tokokokeeseen Lahteen ja tuomarina toimi Ossi Harjula. Olosuhteet kokeessa olivat varsin vaativat: Pieni kenttä, joka osittain hiekkaa, osittain pitkää nurmea. Merkkejä ja kartioita tuntui olevan liiaksi asti ja olosuhteiden haastavuus vaikutti varmasti tulostasoon. Merkin ja ruudun taisi suorittaa vain 2-3 koiraa oikein, Piina yhtenä heistä : )

Meidän koe kaatui siis jo paikallaoloihin, jotka molemmat nollautuivat. Nollasin itse lisäksi ohjatun noudon, koska Piina mälvi tosi kovaa kapulaa ja pisteillä ei merkitystä minulle enää tässä vaiheessa ollut. Jatkon kannalta varmasti hyvä päätös minulta, hyvä minä. Koska tämän jälkeen metallin ja tunnarin palautukset olivat täydellisiä eli ns. vanhaa Piinaa. Harmi vaan, että Piina paineistui alussa rähinästä niin paljon, että alkuosa meni harakoille. Seuraavaksi liikkeet pisteineen pika-analyysinä.

1. Istuminen 0: Seisoi hetken mun lähdettyä ja sen jälkeen istui loppuajan hienosti. Aluksi paha rähinä, kun olimme jättäneet koirat -yksi pari joutui jättämään kokeen kesken tässä vaiheessa.
2. Paikalla makaaminen 0: Nousi istumaan heti, kun lähdin liikkeelle.
3. Seuraaminen 8: En tiedä, mistä pistementykset
4. Z-kuvio 6: Seisoi kaksi kertaa, kun hätiköin itse enkä ehtinyt antaa toisessa asennossa kunnon käskyä.
5. Luoksetulo 7: Perushidas Piina
6. Ruutu 9: Vaikeat olosuhteet, mutta hienosti Piina työskenteli
7. Ohjattu nouto 0: Nollasin itse, hieno merkki ja kapulan haku, mutta lähelle tullessa puri kapulaa ja komensin sekä liikuin itse.
8. Metalliesineen nouto+hyppy 10: Hienosti likkui ja toi kapulan purematta.
9. Tunnistusnouto 0: Otti oman, pudotti, tarkisti ja nosti oman uudestaan, jolloin nosti vähän myös kiinni olevaa toista kapulaa. Tää oli harmi...
10. Kauko-ohjaus 9,5: Selkeät vaihdot, puhtaat siirtymät ja hienosti neiti pysyi paikoillaan.

Pisteitä siis 183,5 eikä tulosta. Jos en olisi nollannut ohjattua noutoa itse, olisi tullut 3-tulos. Mutta mielummin noin, että pääsen kisatilanteessa huomauttamaan huonosta toiminnasta kuin se, että saisi jonkin 3-tuloksen. Varsin opettavainen kisareissu.

Seurana meillä oli Tia ja Keiko, joille 3-tulos. Myös heillä onnistumiset liittyivät vähemmän varmoihin liikkeisiin ja harmillisesti Keiko kuului niihin, jotka eivät löytäneet ruutuun ohjaavaa merkkiä. Myös tunnari heillä nollille ja tähän vaikutti varmasti alun rähinä, koska liikkeen suorituksen aikana juuri Keikon sivussa haukkui koira ja se sotki Keikon suorituksen tunnarissa. Tällainen reissu meillä siis tänään. Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa : )))

Helmi mökkeilee omistajansa Miian kanssa ja nauttii siellä läträten vesikupissa yms. Myös pentukarva alkoi pari päivää sitten irrota oikein urakalla, joten meidän karhunpentu taitaa tämän viikonlopun jälkeen olla mennyttä. Missy pääsi torstaina agissa suorittamaan pitkää vauhtirataa ja vauhdilla (häntä matalana) pikkumusta siellä menikin. Oli kivaa! Vaikka olisi meille kyllä muutaman kerran tullut hylätty suoritus, irtosi sitten joissakin kohdin rataa vähän liiankin hyvin. Hohto on ollut lähinnä muiden seuraneitinä ja juossut ulkona. Ruutua ollaan myös treenattu ahkerasti ja paikka alkaa olla varma.

Ja heinäkuun loppu lähestyy

Kesälomalla ei ole aikaa olla koneen ääressä, joten päivitykset jäävät vähiin... Ehkäpä laatu korvaa sitten määrän. Lauantaina 28.7.2012 olin Missyn ja Helmin kanssa skipittelyissä Kirkkonummella, Linlossa. Sää suosi ja hellettä riitti, joten Helmi pääsi opettelemaan uimaan. Rohkeasti pikkuneiti syöksyikin viilentävään veteen idolinsa, Keesin, perässä. Osallistujia kävelylle oli reilut 30 ja reissu sujui kaikkinensa hyvin. Kävelimme, grillasimme ja juttelimme -oikein rentouttava päivä siis. Helmi pääsee keskimäärin kerran viikossa tapaamaan vehnäterrierin pentu Luddea, jonka kanssa leikit ovat varsin rajut.

Isojen kanssa eli Piinan ja Hohdon kanssa olemme tokoilleet joitakin kertoja, mutta helle vie parhaan terän itseltä pois eikä viitsi koiriakaan kiusata hellesäässä. Piinan tunnari ei vieläkään suju, jos kapuloihin tarttuu tupakansavua -pieni Piinuska menee silloin aivan sekaisin. Täytyy toivoa, että elokuun kokeissa on sellaiset liikkurit, jotka eivät tupakoi... toivomaan sitä joutuu näköjään kaikenlaista, välillä vähän tyhmääkin. Hohdon ruutu alkaa olla kivalla mallilla ja neiti löytää paikan jo tosi varman oloisesti : )

Tänään otin itseäni niskasta kiinni ja ilmoitin Missyn pitkästä aikaa agilitykisoihin 12.8.2012 Vihtiin. Tulee olemaan hauskaa nähdä, miten pikkumusta kulkee pitkien taukojen jälkeen. Loppuun vielä muutama kuva skipittelystä.

Helmi oppi reissulla uimaan ja nautti vedestä oikein urakalla : )

Skipittelyporukka nauttii grillauspaikalla ja koirat osaavat myös kerjätä herkkuja

Kun vedestä kerran oli pakko tulla pois, Helmi keksi toisen tavan viilentää itseään -pyörimällä sammalpedillä 

Missy nautti retkestä sydämensä kyllyydestä ja ilme kertoo kaiken : )